Sosiaalinen pääoma

Sosiaalinen pääoma on sosiaalisissa verkoissa toimivan henkilön toimintakykyisyys ja sen tärkein tekijä on luottamus. Sosiaaliseen pääomaan kuuluvia muita tekijöitä ovat mm. tietämys eri kulttuureista ja niiden paikallisista olosuhteista, sosiaalisen verkkojen rakenteiden ja instituutioiden toiminnasta sekä taito lokalisoida toisen verkon toimintatapa uuteen verkkoon. (Lemola 2009, 110–111.)

Taloudellisten verkkojen toiminnan arvioinnissa aineellisten tekijöiden, kuten toteuttajien määrän ja laadun lisäksi tulisi ottaa huomioon verkon sosiaalinen laatu. Verkkoyhteistyön ongelmien ja ristiriitojen ratkaiseminen perustuu luottamukseen. (Lemola 2009, 110.)

"Hän (huumekauppias) sanoi, että oli pitänyt minua aina kovana ja myös erittäin reiluna neuvottelukumppanina. Hän tiesi aina, että voisi luottaa minuun ja etten minä käyttänyt likaisia temppuja" (ammattitaitoinen huumekauppias ex-poliisille entisistä ajoista keskustelun aikana) (Schranner 2001, 170).

Luottamusverkot edistävät ajantasaista tiedonvaihtoa, parantavat tuottavuutta, nopeuttamalla virhetilanteiden käsittelyä sekä eriytyneiden toimintojen yhteensovittamista. Luottamus alentaa kustannuksia, nopeuttaa toimintaa ja lisää innovatiivisuutta. (Lemola 2009, 110.)

KATSO MYÖS:
Tarmo Lemola: viittaan vantuulla viittauksiin
Juoksutekniikka: juoksijan ajatusmaailma

KIRJALLISET LÄHTEET:
Lemola, Tarmo. 2009. Innovaation uudet haasteet ja haastajat. Vantaa: WSOYpro.
Schranner, Matthias. 2002. Neuvottelutaito – Strategiat ja taktiikat vaativiin tilanteisiin. Suomennos Panu Savolainen. Helsinki: Multikustannus.