keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Katusuvaitsevaisuus

Katusuvaitsevaisuus on sosiaalinen toimintamalli joka pyrkii väkivallan vähentämiseen ja yhteisöllisyyteen. Katusuvaitsevaisuus perustuu anonyymiin auttamiseen, heikompien suojelemiseen, huolehtimiseen, kunnioituksen ja vastuullisuuteen. Katusuvaitsevaisuudella on kielteinen vaikutus turvallisuustoimialan myyntiin (ei takaa turvallisuuden tunnetta) ja myönteinen vaikutus turvallisuuteen. (Koskela 2009, 345–349 ja 359.)
"Läpikulku sallittu" (Koskela 2009, 355).

"Respect our lives and us. Then we'll respect you and your walls's" – respektaa elämäämme ja meitä, niin mekin respektaamme sinua ja sinun seiniäsi (tässä: rajoja, sinua)" (anonyymi (2005) seinäkirjoitus Vilnasta (suomennos paidaton juoksija oulu) (teoksesta Koskela 2009, 358.)
Mm. todellisten uhkatilanteiden tunnistaminen (pienet uhat/suuret uhat) vähentää katupelkoa ja lisää katusuvaitsevaisuutta. Katusuvaitsevaisuuteen kuuluvia asioita ovat mm. (aakkosjärjestyksessä, suluissa vastakohta):
  1. aktiivinen toiminta (passiivisuus)
  2. avoimuus (aitaaminen/rajaaminen)
  3. heikoista huolehtiminen (omasta huolehtiminen)
  4. keskustelu (kontrolli)
  5. liikkuvuus (paikalleen asettuminen)
  6. pienten häiriöiden sivuuttaminen (nollatoleranssi)
  7. näkemyksellisyys (pysyvyyden suojelu)
  8. riskien sietäminen (riskien minimointi)
  9. suvaitsevaisuus (moralismi)
  10. sensitiivisyys (konservatiivisuus)
  11. sosiaaliset ratkaisut (fyysistä tilaa muuttavat ratkaisut)
  12. tilannekohtaiset ratkaisut; valvonta riskien perusteella (yleisratkaisut)
  13. uuden etsintä (nykyisyyteen tarrautuminen)
  14. yhdessä eläminen; integraatio (segregaatio, hajottaminen, erottaminen; käytetty erityisesti rotuerottelupolitiikasta, nykyisin varakkuuserottelupolitiikassa). (Koskela 2009, 350–351.)
Eräs keino oppia katusuvaitsevaisuutta on katuälykkyyden lisääminen katujen sosiaalisissa tilanteissa. Ihminen jolla on realistinen kuva katuväkivallasta ja rohkeutta hyväksyä sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät riskit, voi oppia hallitsemaan katusuvaitsevaisuuden taidon. (Koskela 2009, 350–351.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.