Poliisin tilannekontrolli

Poliisin tilannekontrolli on kahden poliisin tilanteenhallinnan fyysinen muoto jossa he suojaavat toinen toisiaan. Poliisin tilannekontrolli jakaantuu staattisen tilanteen kontrolliin ja siirtymävaiheen kontrolliin. (paidaton juoksija oulu, 27.1.2010.)

Perusperiaate poliisin tilannekontrollissa on toisen poliisin sijoittuminen valvottavan kohteen sivulle ja hyökkäystilanteessa selkäpuolelle, josta tämä voi mahdollisen väkivaltaisen käyttäytymisen ilmetessä puuttua tilanteeseen. (paidaton juoksija oulu, 27.2010.)

Poliisin tilannekontrolli on tehokas menetelmä hallita kohteen fyysistä toimintaa. Poliisin tilannekontrolli sopii menettelynä kaikkeen suojaavaan fyysiseen toimintaan. (paidaton juoksija oulu, 27.1.2010.)

SUULLISET LÄHTEET:
Paidaton juoksija oulu. 27.1.2010.

Oulun kusipäät

Oulun kusipäät, oletteko miettineet sitä, että koska keskimääräinen älykkyys on 100, niin automaattisesti puolet Oulun kaupungin asukkaista on alle tämän tason?

Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus 27.1.2010

10 km ja teho 1/5. Noin 13 Celsius-astetta pakkasta ja tuuli 13 m/s lounaasta, jäätävyys 5/5. Valoisasta ajasta huolimatta eräs Oulun pyöräpölija käytti vilkkuvaa valoa (joka aiheuttaa paidaton juoksija oululle epilepsisen kohtauksen).

Torirannan matkamuistomyyjä spammasi jotain, johon vastattu: "on vähän kiire" ja juostu Oulun kaupungin terveystarkastajien luolan ohi. Oulun Edenin lumilinna sijaitsee edelleen kevyenliikenteenväylällä.

Merikosken koulun kohdalla hopeanharmaa citymaasturi kiilasi ja samoin hopeanharmaa Oulun Teklin pakettiauto rouva psykoottinen piittaamaton katse silmissään ja pipo päässä ajoneuvon ohjaamossa Ainolan puistossa. Tämän jälkeen Oulun Ammattikorkeakoulun Opettajain valmistujain laitoksen kohdalla kiilaavat herrat oululaiset polkupyöräilijät tuntuvat vain hyttysten surinalta paidaton juoksija oulun korvissa. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Sosiaalinen puhdistus Raksilan Eka 27.1.2010

Sosiaalinen puhdistus Raksilan Eka 27.1.2010 on tilan vartijan suorittama toimenpide, jossa joulupukin näköinen juoppo poistettiin Raksilan Ekan tiloista Oulun poliisiin huomaan. Sosiaalisen puhdistuksen suoritti kalju sikaniskan näköinen purukumia pureskeleva vartija.

Joulupukin näköinen juoppo puhutteli Ekan Alkon nuorta myyjätär (koreat silmälasin sangat), jolloin kalju sikaniskan näköinen vartija saapui kymmenen metrin päähän. Alkon nuori myyjätär oli "ystävällinen" sosiaalisen puhdistuksen kohteelle ja kalju sikaniska vartija otti sosiaalisen puhdistuksen kohteen hallintaansa ja kuljetti hänet Raksilan Ekan säilöön.

Paikalle saapunut Oulun poliisin partio (nuori herra ja nuori rouva) pysäköivät mustan maijan Raksilan Ekan ja Raksilan Prisman väliselle kujalle ja siirtyivät Raksilan Eka säilöön. Noin 10 minuutin kuluttua Oulun poliisin edustajat saattoivat joulupukin näköisen juopon poliisiautoon. Kysymykseen: "Ottivatko ne sinut kiinni?" sosiaalisen puhdistuksen kohde vastasi: "Kyllä".

SUULLISET LÄHTEET:
Raksilan Ekan asiakas. 27.1.2010. Raksilan Eka.

Koira on ihminen

Koira on ihminen. Ihminen on koira. Koiralla ja ihmisellä on lajina niin paljon yhteisiä ominaisuuksia, että näiden lajien edustajat voivat elää yhdessä sietäen toistensa heikkouksia. Canis lupus familaris (kesykoira) on yksi maapallon menestyksekkäin nisäkäslaji. (McConnell 2004, 19.)

"Ihmiskunta tuntee vetoa koiriin, koska ne ovat niin samankaltaisia kuin me - kömpelöitä, helliä, häkellyttäviä, helposti pettyviä, innokkaita pitämään hauskaa, kiitollisia ystävällisyydestä ja pienimmästäkin huomionosoituksesta" (Pam Brown runossa Bond for Life (elämän side suomennos paidaton juoksija oulu teoksesta McConnell 2004, 18-19).

Koirat elävät hajujen maailmassa ja ihmiset eivät. Koirat kuuluvat kettujen, kojoottien ja susien heimoon ja koirat ovat eräänlaisia susia, mutta kuitenkin koiria. (McConnell 2004, 20-22.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
McConnell, Patricia B. 2004. Hihnan toisessa päässä - Opas koiranomistajan käyttäytymiseen. Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Keuruu: Tammi. Saatavuus: Kaukovainion kirjasto, Oulu.

3 tapaa menettää henkensä

Joakua ihminen ajattelee sitä tapaa, jolla voisi siirtyä johonkin ja pois. Rakastat elämään ja silti joskus toivot siitä pois. Lähdettyäs' ei sua enää ois':

1. veden hengittäminen
2. pakkaseen nukahtaminen
3. mekaaninen vaurio (juna tai rekka-auto tai 8 kerrosta ilmaa)
4. (sähköisku verkkovirrasta 220 V sydämen kautta)

Hiljaisuuden kauneuteen kulkee aina vois.

Vastuunvapautuslauseke:
Tämä artikkeli ei kehota ketään ryhtymään toimenpiteisiin. Kukin vastaa terveyteensä liittyvistä valinnoista itse.

Yhteisöväkivalta: kohteen moraalinen määrittely

Kohteen moraalinen määrittely on yhteisöväkivallan toimintatapa, jolla pyritään alentamaan henkilön tai ryhmän sosiaalista arvoa. Yhteisöväkivallan kohteella ei ole juurikaan mahdollisuuksia puolustautua moraalista määrittelyä vastaan. (lähteet lisätään myöhemmin.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
(lisätään myöhemmin.)

Fanilaulu: Oulun kusipää

20 vuotias punavalkoreppuinen herra penska tönii takaapääin Raksilan Prisman kassajonossa. Hän on tämän tekstin Oulun kusipää.

OULUN KUSIPÄÄ

Jokainen tavallaan elon polkuu ravaa.
Jos ei osaa kiinaa, niin sitten suomee tavaa.
Elämää voi elää tai sitten ymmärtää.
Ei kuitenkaan sitä tee Oulun kusipää.

Pariisissa katusoittaja tulkitsee javaa.
Monta tietä kauemmas turha on ravaa.
Lähde eteenpäin tai paikalles' jää:
Ei kuitenkaan sitä tee Oulun kusipää.

CR.
Ei kuitenkaan sitä tee Oulun kusipää.
Elämää voi elää tai sitten ymmärtää.
Lähde eteenpäin tai paikalles' jää:
Ei kuitenkaan sitä tee Oulun kusipää.

Jokainen tavallaan elon polkuu ravaa.
Jos ei osaa kiinaa, niin sitten suomee tavaa.
Lähde eteenpäin tai paikalles' jää:
Ei kuitenkaan sitä tee Oulun kusipää.

CR.
Ei kuitenkaan sitä tee Oulun kusipää.
Elämää voi elää tai sitten ymmärtää.
Lähde eteenpäin tai paikalles' jää:
Ei kuitenkaan sitä tee Oulun kusipää. ((c) 2010 paidaton juoksija oulu)

Harjoitus 26.1.2010

23 km ja teho 1/5. Jäätävyys 5/5. Välkyttelevä polkupyöräilijä (vilkkuva valo, joka ei ole tieliikennelain mukainen polkupyörän valolaite) aiheuttaa epilepsiakohtauksen ja ole juosta sinisen pakettiauton alle Kansankadulla. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Punavalkoreppuinen herra tönijä sur Raksilan Prisma

Punavalkoreppuinen herra tönijä sur Raksilan Prisma (26.1.2010) tönii ensin takaapäin kassajonossa sijaitsevaa. Sitten punavalkoreppuinen tönijä (täys idiootti) lähtee polkupyöräilemään Raksilan Prisman ja Raksilan Eka väliseltä kujalta.

Riemuidiootillinen herra tönijä on varmaankin riemullistunut olemassaolostaan. Ja aivovammaisuus on lujasti sidoksissa polkupyörän kuljettamiseen. Tästäkin huolimattta, jatketaan harjoituksia, tytsit ja poikeroiset.

Chanson: Hän käänsi mulle selkänsä (à kitsu)

Chanson: Hän kääntää mulle selkänsä (à kitsu) .

HÄN KÄÄNSI MULLE SELKÄNSÄ

Jokaiseen aamun kadonneen lauluihin lakoon.
Rakkaus on ikuinen, sen onni yhden koon.
Ei sill' oo väliä, tuskin kesytetty viel' oon.
Hän käämsi mulle selkänsä, hän tahtoo mua pakoon.

Tämän päivän julmuuteen mukaan oon päässyt jakoon.
Sydämetön oululaisuus tunkee joka rakoon.
Öisin tuntee nälkänsä, haaveens' unelmiks' on valmis takoon.
Hän käänsi mulle selkänsä, hän tahtoo mua pakoon.

CR.
Hän käänsi mulle selkänsä, hän tahtoo mua pakoon.
Ei sill' oo väliä, tuskin kesytetty viel' oon.
Öisin tuntee nälkänsä, haaveens' unelmiks' on valmis takoon.
Hän käänsi mulle selkänsä, hän tahtoo mua pakoon.

Jokaiseen aamun kadonneen lauluihin lakoon.
Rakkaus on ikuinen, sen onni yhden koon.
Öisin tuntee nälkänsä, haaveens' unelmiks' on valmis takoon.
Hän käänsi mulle selkänsä, hän tahtoo mua pakoon.

CR.
Hän käänsi mulle selkänsä, hän tahtoo mua pakoon.
Ei sill' oo väliä, tuskin kesytetty viel' oon.
Öisin tuntee nälkänsä, haaveens' unelmiks' on valmis takoon.
Hän käänsi mulle selkänsä, hän tahtoo mua pakoon. ((c) 2010 paidaton juoksija oulu.)

Sans raison de flamme de amour. Oui ? Non ?

Liiketoiminnan 10 tärkeintä lausetta sur Parantainen

Johtajan tai yrittäjän suurin ongelmien lähde on se, että ei kieltäydytä suoraan taloudellisesti kannattamattomasta toiminnasta. Tämä voi koskea työntekijöiden valitsemista, asiakassuhteen jatkamista tai tuotteiden sisältöä. (Parantainen 2007, 261–263.)

"Jumalaan me luotamme, muut maksakoon käteisellä" (amerikkalainen sanomus, lähdetiedot lisätään myöhemmin.)

Liiketoiminnan tarkoitus on tuottaa taloudellista voittoa. Taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan 10 tärkeintä lausetta ovat (aakkosjärjestyksessä)

1. en voi antaa alennusta (koska se vie kannattavuuteni)
2. en voi antaa neljättä mahdollisuutta, koska olet pettänyt aikaisemmat tilaisuutesi
3. en voi jatkaa tätä työpaikkahaastattelua enää, koska et ole hakemanne työntekijä
4. en voi jutella niitä näitä, koska se vie aikaani turhaan
5. en voi olla kaikkien alojen erikoisasiantuntija, vain yhden alan.
6. en voi myydä huonolle asiakkaalle enää, koska hän ei ole luotettavan taloudellisten sitoumuksiensa (maksut) suhteen
7. en voi myydä tätä tuotetta teille (koska tulette pettymään, mutta kilpailijamme voi auttaa teitä)
8. en voi toimittaa aikaisemmin (koska silloin petän muut asiakkaani)
9. en voi toimittaa teille, koska ette kuulu kohderyhmääni (lisäarvohyötyjät)
10. en voi tuottaa lisäominaisuuksia (koska se vie kannattavuuteni) (Parantainen 2008, 261–263.)

Yrityksen tärkein taito on osata kieltäytyä kannattamattomasta toiminnasta. 10 tärkeintä ei-lausetta voivat parantaa yrityksen taloudellista tulosta huomattavasti. (Parantainen 2008, 263.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Parantainen, Jari. 2008. Pölli tästä – 101 rusinaa bisnespullasta. Gummerus Kirjapaino: Talentum Media.

Maksimaalinen tuotelupaus

Maksimaalinen tuotelupaus on hyöty, jonka myyjä tahtoo todistaa asiakkaalleen. Maksimaalinen lupaus edellyttää aukotonta todistelua, muutoin se on epäuskottava. (Parantainen 2008, 87–89.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Parantainen, Jari. 2008. Pölli tästä – 101 rusinaa bisnespullasta. Gummerus Kirjapaino: Talentum Media.

Konseptikielteisyys sur Parantainen

Konseptikielteisyys on muulla toimialalla hyväksi havaitun toimintamallin pitäminen omalle toimialalle soveltumattomana. Konseptikielteisyys johtaa yleensä taloudelliseen tappioon. (Parantainen 2008, 50–51.)

Konseptikielteisyys voi ilmetä mm. ilmauksissa (aakkosjärjestyksessä):

1. asiakkaamme eivät ymmärtäisi sellaista markkinointia
2. konsepti voi toimia Helsingissä, ei täällä Kajaanissa
3. muutkaan tämän alan yritykset eivät ole tehneet niin
4. tuotteemme on vaativampi kuin esimerkkitapaus
5. yrityksemme maine ei kestä sellaista
6. yrityksen johtaja eivät hyväksy tätä
7. yrityksemme työntekijät eivät osaa tätä. (Parantainen 2008, 50).

Konseptikielteisyys voi olla hälytysmerkki liiketoiminnan kannattamattomuudesta pitkällä aikavälillä. Konseptikielteisyys perustuu yrityksen päätöksentekijän vähäiseen vastuuseen päätöksen taloudellisista vaikutuksista. (Parantainen 50–51.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Parantainen, Jari. 2008. Pölli tästä – 101 rusinaa bisnespullasta. Gummerus Kirjapaino: Talentum Media.

Mustan laatikon ongelma

Mustan laatikon¹⁾ ongelma on asiantuntijan työn asiakkaalle näkymätön työ. Työn tilaaja ei voi vaikuttaa työn toteuttajan työtapaan. (Parantainen 2008, 42.)

Asiantuntijatyön (tietotyö) luonne poikkeaa teollisuustyöstä koska työ tapahtuu mustassa laatikossa. Mustan laatikon ongelmia ovat mm.:

1. työn todentamista pidetään tärkeämpänä kuin työn tulosta
2. kun asiakas ei tiedä mitään mustan laatikon sisällöstä, asiakas ei voi ennakoida laatupoikkeamia ja vihaa tämän vuoksi asiantuntijaa
3. asiakkaiden jättäminen tiedonkulun ulkopuolelle palvelupoikkeamatilanteissa. (Parantainen 2008, 41–48.)

Asiakkaiden jättäminen tiedonkulun ulkopuolelle on yleinen ITC-henkilöstön toimintamalli. Asiantuntijan tulee osata eläytyä asiakkaansa ajatusmaailmaan. (Parantainen 2008, 48.)

VIITTEET:
¹⁾ Black box, mm. ohjelmistotuotannon termi, joka tarkoittaa järjestelmään, jonka sisäistä rakennetta ei tunneta.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Parantainen, Jari. 2008. Pölli tästä – 101 rusinaa bisnespullasta. Gummerus Kirjapaino: Talentum Media.

Wayne Gretzkyn ansaintalogiikka sur Parantainen

Wayne Gretzkyn ansaintalogiikka on ajattelumalli, joka kiinnittää huomion tämän hetken sijasta tulevaisuuteen. Tärkeintä ei ole se, missä jääkiekko on nyt, vaan se, missä se sijaitsee seuraavaksi. Tällöin pelaaja sijoittuu usein oikeaan paikkaan. (Parantainen 2008, 101–102.)

Yrityksen tulee luopua niistä liiketoiminnan osa-alueista, jotka eivät tule sen tulevaisuuden suunnitelmia. Lakkauttaminen on tehokkain tapa, ei myyminen. (Parantainen 102–103.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Parantainen, Jari. 2008. Pölli tästä – 101 rusinaa bisnespullasta. Gummerus Kirjapaino: Talentum Media.

Liiketoiminnan kannattavuuden lisääminen sur Parantainen

Liiketoiminnan parantamisessa kannattavuuden lisääminen perustuu siihen, että asiakas kokee myyjän tuottaman asiakaslisäarvon niin suureksi, että ottaa itse yhteyttä myyjään. Asiakas joka saa itse valita asiantuntijan on yleensä pitkäaikaisempi asiakas verrattuna tyrkyttämällä hankittuun. (Parantainen 2009, 17–19.)

Ansaintalogiikka

1. kerro ansaintalogiikkasi selvästi, eli se, miten veloituksesi muodostuu (Parantainen 2009, 295–297).
2. jos asiakas maksaa asiakaslisäarvosta (laatu), toteuta se (maksukykyiset asiakkaat) (Parantainen 2009, 165–167).
3. ideoiden testaaminen tapahtuu käytännön tilanteissa (Parantainen 2009, 229–230)
   harjoita yhteistyötä vain niiden kanssa, jotka tuovat sinulle lisäarvoa (älä ole huijareiden ja iilimatojen lypsylehmä) (Parantainen 2009, 191–192).
4. hylkää ylimitoitetut vaatimukset kieltäytymällä niistä (ei-sana, on taloudellinen katastrofi pyrkiä täyttämän kaikki asiakkaan vaatimukset ja yleensä ilman eri korvausta) (Parantainen 2009, 261–263).

Asiakaslisäarvo

1. tee asiakaslisäarvon ensivaikutelmasta syntyvä mielikuva aikaisempaa suuremmaksi (ilman tuotteen ostopakkoa) (Parantainen 2009, 255–257).
2. tarjoa tuote, joka tuo asiakaslisäarvon asiakkaan toimintatavoilla (Parantainen 2009, 231–233).
3. esitä vaatimusmäärittelyssä asiakaslisäarvo mutta ei sitä, miten se tuotetaan (Parantainen 2009, 113–115).
4. käytä olemassa olevaa asiakaslisäarvoa tuottavuutesi lisäämiseen erilaistamalla uusi tuote (Parantainen 2009, 235–237).
5. kerro selvästi hyöty, jonka asiakas saa. Ja se palkkio, joka toiminnasta koituu (Parantainen 2009, 291–292).
6. kerro selvästi hyöty, jonka asiakas saa, jolloin hänellä on aina aikaa sinulle (Parantainen 2009, 211–213).
7. pysy selvillä yrityksesi asiakkaalle antamasta lisäarvosta ja ydinprosesseista (Parantainen 2009, 181–183).
8. osoita asiakaslisäarvo asiakkaalle (Parantainen 2009, 221–222).
9. kerro selvästi, että asiakas on kohderyhmäsi jäsen (Parantainen 2009, 199–201).

Asiakastyö

1. käytä myyntityössä persoonia, älä anonyymeja suhteita (Parantainen 2009, 153–155).
2. siirrä rutiinityöt asiantuntijoilta toimistovirkailijoille (Parantainen 2009, 23–24).
3. tee päätöksesi ilman asiakkaiden mielipiteiden kysymistä (kysely ei ole tarkka mittari, toteutunut myynti on) (Parantainen 2009, 53–54).
4. ikäperustainen hiljainen tietämys voi olla myynnin lisääjä (Parantainen 2009, 149–150).

Asiakkaat

1. valikoi palveltaviksi kohderyhmäsi mukaiset asiakkaat (Parantainen 2009, 27–28).
2. selvitä asiakkaan tunneperäiset ostoperustelut ja vastaa niihin. Poista ostopelko (Parantainen 2009, 31–33).
3. muuta asiakkaasi ahneus kilpailueduksi (Parantainen 2009, 25–26).
4. selvitä lisäpalvelujen tarjoamismahdollisuus (Parantainen 2009, 29–30).

Asiantuntemus

1. erikoistu, sillä erikoistumaton yritys voi muuttua ostajan kilpailijaksi (Parantainen 2009, 127–128).
2. erikoistu jotta olisit asiantuntija (Parantainen 2009, 35–36).
3. tee itsestäsi ylivoimainen asiantuntija (guru, 10 000 tunnin sääntö) (Parantainen 2009, 243–245).
4. palvelun rajallisuus (niukkuus) tekee siitä kysytyn (gurun erikoistuneisuus) (Parantainen 2009, 281–283).
5. ole asiakaslähtöinen minä- tai yrityslähtöisyyden sijasta (Parantainen 2009, 75–76).
   neuvottele sopimuksista asiantuntijana, älä myyjänä (Parantainen 2009, 79–81).
6. sisäistä asiakkaan elämäntapa ja ajattelu (koska se poikkeaa asiantuntijan ajattelutavasta) (Parantainen 2009, 83–85).
7. käytä asiantuntijoina henkilöitä, jotka uskaltavat esittää asioiden kielteiset puolet (yritys ostaa ratkaisuja ongelmiinsa) (Parantainen 2009, 147–148).
8. ratkaise käytännön palveluhaasteet pienillä teoilla ilman tietotekniikkaa (Parantainen 2009, 39–40).

Hinta

1. tee hinnoittelusi yksinkertaiseksi (Parantainen 2009, 73–74).
2. ole tietoinen palvelujesi hinnoittelustasi jotta voit kertoa sen (ei yllätyksiä asiakkaalle) (Parantainen 2009, 307–309).
3. muodosta asiakkaittesi hyväksymä (aikaisemmasta poikkeava) hinnoittelurakenne (Parantainen 2009, 179–180).
4. kerro tuotteen hinta muodossa, joka ei herätä vastustusta (paketointi) (Parantainen 2009, 173–174).
5. käytä luotettavaa toimittajaa ja perustele lisähintasi kilpailijoihisi verrattuna (Parantainen 2009, 217–218).
6. aseta hintasi ja pidä se ilman neuvotteluja (Parantainen 2009, 161–163).

Johtajuus

1. johda yritystä, älä tee sen rutiineja (Parantainen 2009, 55–56).
2. tee päätökset nopeasti (Parantainen 2009, 109–111).
3. tee vaikeat päätökset heti, älä häärää (Parantainen 2009, (269–271).
4. erota vastuuton työntekijä nopeasti tai älä palkkaa häntä (Parantainen 2009, 119–121). (yrityksesi ei ole suojatyöpaikka, eikä sillä ole laillista tai moraalista velvollisuutta työllistää ketään).
5. vaadi esimiehiltä johtajuutta (Parantainen 2009, 303–305).
6. esitä näkemyksesi mustavalkoisena, jos olet johtaja tai myyntimies (Parantainen 2009, 189–190).
7. johtajan tulee saada ihmiset liikkeelle, ajattelemaan ja toiminaan. (Parantainen 2009, 59–60).
8. seuraa tavoitteiden toteutumista ja anna korjaava palaute heti (Parantainen 2009, 129–130).
9. sitouta jokainen ryhmän jäsen sillä sitoutumaton on vaarallinen (Parantainen 2009, 287–289). Estä yrityksen vakiintuneiden alisuoriutujien vaikutus uusiin tehokkaisiin työntekijöihin (Parantainen 2009, 219–220).
10. käytä ketteriä projektityötapoja (Parantainen 2009, 193–195).
11. älä käytä sanaa strategia, koska se on merkitykseltään epäselvä (Parantainen 2009, 65–66).
12. älä käytä prosessien mittareita, koska ne kertovat sen, mitä haluat kuulla (Parantainen 2009, 21–22).

Joustavuus

1. elä joustavasti omien lähtökohtiesi mukaan ja yllätä vastustajasi (Parantainen 2009, 277–279).
2. esitä kilpailevien tuotteiden ominaisuudet verrattuna omaan tuotteeseesi (Parantainen 2009, 157–158).
3. sovella muiden toimialojen onnistuneita konsepteja (Parantainen 2009, 49–51).

Liikeidea

1. toteuta liikeidea, joka on toimialan stereotypioiden vastainen (Parantainen 2009, 123–125).
2. suhteuta palvelusi hinta palveluun, jonka asiakkaasi on jo hyväksynyt (Parantainen 2009, 97–99).
3. kaiken kattava tuotevalikoima voi olla kilpailuetu (Parantainen 2009, 93–95). (tarjonnan pitkän hännän hyödyntäminen.)

Markkinointi

1. tee analyysi markkinoinnin todellisista kohteista ja kohdista markkinointi heille (Parantainen 2009, 71–72).
2. kohdista markkinointi ostopäätöksistä vastaaville henkilöille (Parantainen 2009, 57–58).
3. tee tarjous, joka on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, antaa yrityksellesi sen tarvitseman katteen ja joka perustuu saamaan asiakaslisäarvoon (Parantainen 2009, 169–171).
4. estä mahdollisen asiakkaasi siirtyminen kilpailijasi asiakkaaksi (Parantainen 2009, 69–70).
5. tarjoa asiakkaalle kaksi hyvää vaihtoehtoa (Parantainen 2009, 107–108).
6. asemoi tuotteesi aikaisemmasta poikkeavalla tavalla (Parantainen 2009, 159–160).
7. perusta mainontasi yksilöllisyyteen, älä kopioin alan yleistä linjaa (Parantainen 2009, 285–286).
8. käännä kilpailijasi markkinointi oman yrityksesi eduksi (Parantainen 2009, 67–68).
9. käytä markkinoinnissa ajankohtaista otetta (Parantainen 2009, 197–198).
10. tarjoa asiakkaalle hänen itse määrittelemänsä tuote (Parantainen 2009, 105–106).
11. tehokas markkinointi perustuu perusteettomaan (susi)pelkoon (susi ei ole tappanut ketään 100 vuoteen, ampiainen 9 henkilöä (1998–2005), karhu (pohjoismaissa, 1900-luku) 4 ihmishenkeä ja koira 10 ihmishenkeä (1998–2006). (Parantainen 2009, 273–275).
    anna asiakkaalle hänen toivomansa mielikuva tai tarina (Parantainen 2009, 247–248).
12. kerro yrityksen verkkosivulla se asia, joka saa asiakkaan tekemään jotakin (Parantainen 2009, 207–209).

Myyntityö

1. myyntityössä ratkaisee tuloksellisuus ja kova työ, ei sen kustannukset (Parantainen 2009, 259–260)
2. markkinatutkimukset ovat epäluotettavia toteutuneeseen kysyntään verrattuna (Parantainen 2009, 227–228).
3. tarjoa asiakkaalle prosesseja projektien sijaan (Parantainen 2009, 151–152). (pitkäaikainen asiakkuus).
4. tee yrityksestäsi houkutteleva ostos (Parantainen 2009, 265–267).
5. tee palvelustasi sellainen, joka ratkaisee pienen ongelman ja poistaa vihatun rutiinin (Parantainen 2009, 251–253).

Suhteet

1. älä selittele (varsinkaan silloin, kun asiakas kärsii) (Parantainen 2009, 145–146).
2. jälkimarkkinoinnissa: hyvitykset: hyvitä niin että tuntuu, muu on keskisormea! (Parantainen 2009, 313–314).
3. tee tarjouslaskelma niin, että siitä ei tule alennusta (Parantainen 2009, 175–177).
4. kannusta asiakkaitasi toivottuun käyttäytymiseen (Parantainen 2009, 311–312).
5. toteuta tuote kerta kerran jälkeen samanlaisena (Parantainen 2009, 141–143).
6. luo tuotteillesi jatkuva markkinointi, jolloin asiakkaan ostoikkuna voi kohdata sen (Parantainen 2009, 91–92).
7. tee sitä, mistä asiakas maksaa (Parantainen 2009, 299–301).
8. vastaa asiakkaan olemassa oleviin tarpeisiin (Parantainen 2009, 223–225).
9. älä tuota yli- tai tarpeetonta laatua (Parantainen 2009, 117–118).
10. luota markkinatutkimusten sijasta toteutuneeseen ostokäyttäytymiseen (Parantainen 2009, 139–140).
11. kerro yrityksen verkkosivuilla suosittelijoistasi (Parantainen 2009, 203–205).

Talous

1. älä investoi seiniin (kiinteät kustannukset: mm. toimitilat, henkilökunta ja tietojärjestelmät) (Parantainen 2009, 131–133).
2. tee yrityksen tulos nykyisillä tuotantovälineillä ilman lisäinvestointeja (Parantainen 2009, 185–187).
3. käytä tehokkaaksi havaittua tuotteistusta (lisenssi tai franchising), jos niitä on saatavilla (Parantainen 2009, 239–241).

Tietoturva

1. kerro selvästi, miksi tietoturvasi on luotettava (ydinsukellusveneen kapteeni) (Parantainen 2009, 293–294).

Tuotteistus

1. tuotteista pieni konsepti heti kun se on mahdollista (Parantainen 2009, 37–38).
   tee tuotteesi nimeksi keksitty sana (Parantainen 2009, 61–63).
2. ryhdy kalliiksi toimittajaksi (hinta on markkinaviesti joka takaa laadun kun palvelut ovat keskenään vertailukelvottomia) (Parantainen 2009, 77–78).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Parantainen, Jari. 2008. Pölli tästä – 101 rusinaa bisnespullasta. Gummerus Kirjapaino: Talentum Media.

Fanilaulu: rakki räksyttäjä

Hiihtäjä Mika Myllylä maksaa nyt takaisin julkisuudelle menestyksensä vuosia. Kokkolainen pisseria kunnostautui yhteisöväkivallan harjoittajana ja yllätys, yllätys, yhteisöväkivallan kohde onkin yhteisöväkivaltaa harjoittavien kokkolalaisten mielestä syyllinen.

Keltainen lehdistö pohtii, kuka löi ensin. Ei oikeuskäytäntö perustu siihen, kuka löi ensin, vaikka Oulun ja Kokkolan idiootit niin pyrkivätkin uskottelemaan. Itsepuolustus on sallittu, kosto ei, pölijät kokkolaiset.

Anyway, tämän fanilaulun innoitti 22.1.2010 Raksilassa kahden räksyttävän pieniin koiratakkeihin puettujen koirien kanssa kiilaava mummeli. Koko kevyenliikenteen leveydellä tulivat ja ojaan sai väistää. Jos vanhuus on tyhymyyttä, en tahdo olla vanha. Jamais !

RAKKI RÄKSYTTÄJÄ

Tyhymyyttä Oulussa on liian monta gigaa,
kävelyllä kyllä sen huomaa tuota pikaa.
Narun molemmissa päissä päissä on vikaa,
Rakki Räksyttäjä hihnalla kiskoo oululaista sikaa.

Tyhymyyttä Kokkolan on likkoin lyödä Mikaa,
kimppuun käyvät syyttömän kavereitten kaa.
Kaupungin kaikissa säissä ne kadun likaa,
Rakki Räksyttäjä hihnalla kiskoo oululaista sikaa.

CR:
Rakki Räksyttäjä hihnalla kiskoo oululaista sikaa.
Kaupungin kaikissa säissä ne kadun likaa,
Narun molemmissa päissä päissä on vikaa,
Rakki Räksyttäjä hihnalla kiskoo oululaista sikaa.

Tyhymyyttä Oulussa on liian monta gigaa,
kävelyllä kyllä sen huomaa tuota pikaa.
Kaupungin kaikissa säissä ne kadun likaa,
Rakki Räksyttäjä hihnalla kiskoo oululaista sikaa.

CR:
Rakki Räksyttäjä hihnalla kiskoo oululaista sikaa.
Kaupungin kaikissa säissä ne kadun likaa,
Narun molemmissa päissä päissä on vikaa,
Rakki Räksyttäjä hihnalla kiskoo oululaista sikaa. ((c) 2010 paidaton juoksija oulu

Palvelyn positiivinen laatupoikkeama (ylilaatu)

Palvelun positiivinen laatupoikkeama (ylilaatu) on asiakkaan kokema palveluelämys, joka ylittää asiakkaa odotukset. Positiivinen laatupoikkeama synnyttää erittäin suuren asiakastyytyväisyyden tason.

Susilauman rauhoittavat signaalit

Rauhoittavat signaalit ovat susilauman kehonkieleen kuuluvia väkivaltaisen käyttäytymisen ennaltaehkäiseviä globaaleja ja roturiippumattomia signaaleja jotka esiintyvä lientyneinä koirien sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Rauhoittavat signaalit viestivät koiran hyvän tarkoituksen epämiellyttävissä tai stressaavissa tilanteissa. (Rugaas 2005, 12–14 ja 16.)

"Jos puhut eläimille, ne puhuvat sinulle
ja opitte tuntemaan toisenne.
Jos et puhu niille, et opi tuntemaan niitä.
Mitä ei tunne, sitä pelkää.
Sen mitä pelkää, haluaa tuhota" (Dan George (intiaanipäällikkö) teoksesta Rugaas 2005, 57.)

Koiraeläimen käyttäviä uhkaavia tai välimatkaa lisääviä signaaleja ovat mm. hampaiden näyttäminen, haukkuminen, hyökkäily, murina, näykkiminen, pelottelu ja riehuminen. Näiden signaalien tarkoituksena on pelottaa uhka mahdollisimman kauas. Uhkatilanteessa koira käyttää yleensä rauhoittavia signaaleja, jos uhka ei ilmenen äkillisesti. (Rugaas 2005, 17–18 ja 57.)

Koira saattaa yksittäisissä tilanteissa mm. käyttäytyä pentumaisesti aikuisiästään huolimatta, maiskauttaa huuliaan tai yrittää vaikuttaa pentumaiselta (vetää kasvonsa sileäksi). Yleisempiä koiran rauhoittavia signaaleja ovat mm. (aakkosjärjestyksessä):

1. armoa aneleva alistuminen (liehittely)
2. haukottelu
3. hymyileminen rauhoittavasti
4. istuutuminen (selkä poispäin) niin ettei kiinnitetä koiraan mitään huomiota
5. katseen tai pään kääntäminen poispäin kohteesta (lyhyen aikaa tai pitempään)
6. kehon jähmettäminen paikalleen ja kävely hyvin hitaasti (urosten käyttämä ele)
7. kehon liikkeiden hidastaminen
8. kuonon nuolaisu
9. leikkiinkutsuasento (ihmisellä käsivarsien venyttely sivulle ja alaspäin)
10. lähestyminen kaartaen
11. maahanmeno (ilman vatsapuolen paljastamista, joka on alistumisele)
12. maan haistelu ilman hajujen etsimistä
13. merkkaaminen
14. muiden väliin asettuminen
15. näennäisesti tarkoitukseton (korvaava) toiminta
16. rintamasuunnan kääntääminen poispäin kohteesta (kylki tai selkä kohti kohdetta)
17. silmien räpyttely tai siristäminen
18. tassun nostaminen. (Rugaas 2005, 20–56.)

Sudet ja koirat pyrkivät välttämään ristiriitoja ja tavallisesti koira joutuu ristiriitaan ihmisen käyttäytymisen vuoksi. Koiran rauhoittavien signaalien herkkä tulkintataito tulisi hallita kun ollaan vuorovaikutuksessa koiran kanssa. (Rugaas 2005, 13–16.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rugaas, Turid. 2005. Rauhoittavat signaalit, 7. painos (On Talking Terms wiht Dogs: Calming Signals (Rugaas, Turid & Ryan, Terry 1997) ja På talefot med hunden de dempende signalene (Rugaas, Turid & Canis Forlag 2000). Suomennos Katriina Mähönen. Vantaa: Sanasilta.

Susilauman sosiaalinen selviytyjä

Sosiaalinen selviytyjä on susilauman jäsen joka hallitsee ristiriitatilanteen edellyttämät kommunikaatiotaidot. Sosiaalisen selviytyjän vastakohta on pelokas, stressaantunut ja väkivaltaisesti käyttäytyvä koira. (Rugaas 2005, 5–6.)

"Merkittävin koirien sosiaalisen selviytymisen työvälineistä ovat rauhoittavat signaalit jotka ovat käytössä terveen sosiaalisen arvojärjestelmän ja lauman sisäisen rauhan ylläpitämiseen. Ristiriitatilanteessa epävarma sekä varma koira viestivät siitä, etteivät ole uhaksi toisilleen" (Rugaas 2005, 10).

Sosiaalinen selviytyjä on kohtelias, rauhallinen ja se hallitsee yhteisöntä viestinnän ja kielen. Sosiaalinen selviytyjä on aina tilanteen tasalla ja tuntee olonsa turvalliseksi. Ongelmakoira voidaan kouluttaa sosiaaliseksi selviytyjäksi. (Rugaas 2005, 6–7.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rugaas, Turid. 2005. Rauhoittavat signaalit, 7. painos (On Talking Terms wiht Dogs: Calming Signals (Rugaas, Turid & Ryan, Terry 1997) ja På talefot med hunden de dempende signalene (Rugaas, Turid & Canis Forlag 2000). Suomennos Katriina Mähönen. Vantaa: Sanasilta.

Susilauman tervehtimisrituaali

Susilauman tervehtimisrituaali on kahden toisilleen tuntemattoman koiran välinen käyttäytymismalli joka pyrkii vähentämään kohtaustilanteen tulkintaa uhaksi tai hyökkäykseksi. Tärkeä tekijä on suunnata kulku hieman hiukan sivuun toisesta ja vasta viime vaiheessa tervehtiä. (Hallgren 2009, 58–59.)

Vanhemmat ja ylväät koirat hidastavat vauhtia, kulkevat jäykästi loppumatkan toisen luo ja tervehtivät. Koirien tutustuminen perustuu haisteluun ja takaa-ajoleikkiin (ainakin pinnallista tuttavuutta varten). (Hallgren 2009, 59.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hallgren, Anders. 2009. Koiraongelmia ja ongelmakoiria - koiran normaali ja epänormaali käyttäytyminen (Problembund och hundproblem (2008) 11. painos). Suomennos Tuula Syvänperä. Italia: Tammi.

Susilauman puremisenesto

Susilauman puremisenesto on koiran susilaumalta perintönä saama laumakäyttäytymisen muoto joka on synnynnäinen ja mahdollistaa laumassa elämisen. Puremisenesto on tärkein susilauman jäsenten käyttäytymistä määräävä sääntö. Vakava purema on hengenvaarallinen. (Hallgren 2009, 55.)

"Koirat purevat toisiaan enemmän varoittaakseen kuin vahingoittaakseen. Vahingoittaminen voi tulla kysymykseen jos toinen osapuoli satuttaa toista tai jos koirien välinen riita on todella vakava" (mukaillen Hallgren 2009, 57.)

Puremisenesto suojelee susilauman jäseniä vakavilta fyysisiltä vammoilta. Susilauman jäsenten välienselvittely suoritetaan yleensä erilaisia uhkailueleitä käyttäen samoin kuin ihmisilläkin (ainakin aikaisemmin). (Hallgren 2009, 55–56.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hallgren, Anders. 2009. Koiraongelmia ja ongelmakoiria - koiran normaali ja epänormaali käyttäytyminen (Problembund och hundproblem (2008) 11. painos). Suomennos Tuula Syvänperä. Italia: Tammi.

Susilauman johtajuus

Susilauman johtajuus on suden laumakäyttäytymiseen kuuluva ominaisuus, jonka perustan muodostaa susiperhe ja sen johtajapari (uros ja naaras). Susilauma muistuttaa tasapainoista ihmisperhettä, jossa vallitsee yhteisymmärrys ja jossa lapset hakevat toisinaan huomiota. Susilauman johtajuus perustuu kannustukseen, lempeyteen ja ystävällisyyteen. (Hallgren 2009, 47–49 ja 51.),

"Koira ei murise vallanhalusta, vaan sen vuoksi, että se ei luota sillä hetkellä kyseiseen ihmiseen. Se joka huutaa, karjuu ja lyö koiraa, on huono johtaja, sillä luonnossa johtaja ei käyttäydy silla tavoin. Koirasta tulee tällöin hermostunut tai se alkaa pelätä" (mukaillen Hallgren 2009, 50).

Alistuva susi on aktiivisin. Susilauman suhteet pysyvät vakioina lukuunottamatta kevätkautta, jolloin lisääntymisaikaan liittyvä kilpailu voi aiheuttaa kilpailua. Susilauman nuoret jäsenet osoittavat kunnioitustaan sen vanhemmille jäsenille aktiivisin alistumiselein. (Hallgren 2009, 47–50.)

Susilauman johtajuuteen kuuluvat tehtävät ovat lauman johtaminen ja suojeleminen sekä saaliseläimen valinta saalistustilanteessa. Susilauman toinen johtajasusi on useimmiten ensimmäinen joka puolustaa laumaa petoeläimiltä. (Hallgren 2009, 51.)

PS. vertaa ihmisprojektin johtaminen

KIRJALLISET LÄHTEET:
Hallgren, Anders. 2009. Koiraongelmia ja ongelmakoiria - koiran normaali ja epänormaali käyttäytyminen (Problembund och hundproblem (2008) 11. painos). Suomennos Tuula Syvänperä. Italia: Tammi.

Olen suomalainen vol 2

Le monde, c'est le cirque de citron.

La citation de jour sismique:

"Inhoan koiranomistajia. He ovat pelkureita, joilla ei ole sisua purra muita ihmisiä itse" (August Strindberg teoksesta Laine 2004, 106.)

KATSO MYÖS:
Paidaton juoksija oulu: olen suomalainen
Juoksutekniikka: juoksijan ajatusmaailma

KIRJALLISET LÄHTEET:
Laine, Jarkko. 2004. Häijyjen ajatusten sanakirja. Keuruu: Otava.

Itsemurhan jälkeinen yhteisöllisyys

Itsemurhan jälkeinen yhteisöllisyys on yhteisön tarjoama tukevien ihmissuhteiden verkko itsemurhan jälkeen. Itsemurhan jälkeen on kuitenkin otettava huomioon se, että kaikki eivät ole luotettavia. (Heiskanen 2007, 136.)

95 % kuulijoista ymmärtää itsemurhaa. Itsemurhan jälkeiseen sosiaalisuuteen kuuluvia asioita ovat mm. (aakkosjärjestyksessä).

1. halveksimattomuus
2. juoruamattomuus
3. karttelemattomuus
4. leimaamattomuus
5. syyllistämättömyys
6. tuomitsemattomuus. (Heiskanen 2007, 136.)

Pahinta itsemurhan jälkeen on ilkeämielinen uteliaisuus ja selän takana juoruaminen. Yleisen tuomitsevan suhtautuminen vaikutus on voimakkain kun kyseessä on ammattinsa puolesta itsemurhan uhrin omaisien auttajaksi oletettu henkilö. (Heiskanen 2007, 135.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Heiskanen, Tarja. 2007. Viimeinen ratkaisu? Kokemuksia ja näkemyksiä itsemurhan syistä, ehkäisystä, avunsaannista ja asenteista. Hämeen kirjapaino: SMS-tuotanto Oy.

Itsemurhan stereotypiat

Itsemurhan stereotypiat ovat uskomuksia jotka eivät pidä paikkaansa itsemurhien suhteen. Itsemurhastereotypioita ovat mm. (aakkosjärjestyksessä):

1. itsemurhaa ei voi estää
2. itsemurhaa suunnitteleva tahtoo kuolla
3. itsemurha on pitkäaikaisen suunnittelun tulos
4. itsemurha johtuu läheisistä ihmissuhteista (se on jokaisen oma ratkaisu)
5. itsemurhan vaara vähenee masennuksen helpottaessa
6. itsemurhasta puhuva ei tee itsemurhaa
7. itsemurhayritys ei johda uuteen itsemurhayritykseen
8. itsemurhista vaikeneminen vähentää itsemurhayrityksiä. (Heiskanen 2007, 143-144.)

Itsemurhan stereotypiat aiheuttavat syyllisyyttä, tietämättömyyttä ja tuskaa. Itsemurhayritys merkitsee kohonnutta kuolemanvaaraa, n. 10-15 % yrittäneistä menehtyy loppujen lopuksi itsemurhan kautta. (Heiskanen 2007, 143.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Heiskanen, Tarja. 2007. Viimeinen ratkaisu? Kokemuksia ja näkemyksiä itsemurhan syistä, ehkäisystä, avunsaannista ja asenteista. Hämeen kirjapaino: SMS-tuotanto Oy.

Hautajaiset: 42 asiaa

Mitä on kuolema? on kysymys, johon ei ole vastausta. Keskiajalla ihmiset pelkäsivät kuolemaa ja hulluutta, nykyisin hulluus on kyetty osittain selittämään, vaikkakin sekä kuollut että hullu on poikkeava elävään ihmiseen verrattuna ja ovat käsittämättömiä. (Heikkilä & Jokivuori 1994, 6.)

"Ei minulla kuolemista vastaan mitään ole, paikat vain ovat pahuksen jäykkinä seuraavana päivänä" (George Axlerod teoksesta Laine 2004, 115).

"En ole koskaan toivonut kenenkään kuolemaa, mutta muutaman kuolinilmoituksen ole lukenut tyytyväisenä" (Clarence Darrow teoksesta Laine 2004, 114).

"Ihminen tarvitsee käsittämätöntä ja ääretöntä yhtä paljon kuin sitä pientä planeettaa, jolla hän asuu" (Dostojevski teoksesta Heikkilä & Jokivuori 994, 7).

Mitä ovat hautajaiset? on kysymys, johon on yleensä vastaus. Artikkelissa on 42 asiaa hautajaisiin liittyen.

(Ruumis)arkku

(Ruumis)arkku on vainajan kuljettamiseen ja (poltto)hautaamiseen tarkoitettu kestävä, suljettava ja tiivis arkku. Ruumisarkun ulkonäölle ei ole tarkkoja määräyksiä, mutta tavallisesti niissä on neljä pientä ristiä ja arkkuun tulisi kiinnittää laatta, jossa on vainajan nimi. (Lempiäinen 2004, 244 ja Korpela 2005, 44.)

Ruumisarkun koon on oltava sellainen, että se sopii hautapaikkaan (tai krematorion uuniin) ja sen materiaalien sellaisia, etteivät ne estä hautaamasta (maatuvia ja krematoriossa poltettavissa olevia). Kts. Suomen hautaustoiminnan keskusliitto ry:n julkaisu arkkujen laatusuositukset. (lähdetiedot lisätään myöhemmin.)

Ruumisarkku hankitaan tavallisesti hautaustoimiston kautta ja yleensä on mahdollista valita erikseen esimerkiksi (ja vaikuttaa samalla arkun hintaa) arkun sisä- ja ulkoverhoilun materiaali ja verhoilutapa. Pitkä tai erityisen lihava vainaja voi tarvita erikoispitkän tai erikoisleveän arkun. Lapsille on yleensä tarjolla aikuisten ruumisarkkuja pienempiä lasten ruumisarkkuja samoin kuin keskosena syntyneelle lapselle arkkurasia. (Korpela 2005, 43–44.)

Arkun sisustukseen voidaan valita peitto, tyyny tai kasvoliina. Näiden materiaali ja tyyli (ja vaikuttaa samalla arkun hintaan) voidaan yleensä valita erikseen. On myös mahdollista, että läheiset hankkivat peiton, tyynyn tai kasvoliinan itse. (Korpela 2005, 44.)

Ruumisarkun on oltava laadukas ja tiivis, koska vainajaa voidaan joutua säilyttämään pitkään ennen hautauksen toimittamista. Arkun valinnassa ovat määrääviä tekijöitä käytettävissä olevat varat, vainajan toivomukset ja paikallisten hautajaistapojen asettamat normit. (Korpela 2005, 44.)

Arkkupeitto

Arkkupeitto (arkkualba) on ruumisarkun päälle levitettävä suuri (noin 2,5 m x 1,6 m), kulmista pyöristetty, yleensä valkea peite, jota käytetään siunaustilaisuuden ajan. Arkkupeiton käyttö sopii koruttomalle ruumisarkulle ja siunauksiin, joissa arkku jää kirkkoon katafalkille. (Korpela 2005, 48–51 ja 52.)

Arkkupeitto voi olla vainajan omaisten tai se voidaan vuokrata. Vuokraamisen kustannus voi olla esimerkiksi arkkupeiton pesulakustannuksen suuruinen. (Korpela 2005, 48–49.)

Arkkupeitto symbolisoi Kristuksen kirkkauteen pukeutumista. Siunaustilaisuudessa arkkupeiton pääpuoleen on hyvä varata hiekkaliina peitteen likaantumisen välttämiseksi. Villa- ja silkkikankaista valmistettujen arkkupeittojen päälle ei voida laskea kukkia samasta syystä ja siunaustilaisuuteen tulee varata muistokukille erilliset telineet. Koristeltaessa arkkupeitolla suojattua arkkua kukilla, kukat tulee sitoa mahdollisimman kuivina ja lisäksi arkkupeitto on suojattava muovilla. (Korpela 2005, 49–51.)

Mikäli arkkupeitolla varustettu arkku kannetaan siunauksen jälkeen pois, arkkupeiton koristeena olevat kukat poistetaan ensin ja sen jälkeen arkkupeitto. Asiasta olisi hyvä sopia vahtimestarin ja kantajien kanssa ennen tilaisuuden alkua. (Korpela 2005, 51.)

Arkkuvaatteet

Arkkuvaatteet ovat ne vaatteet, jotka ovat vainajan yllä ruumisarkussa. Arkkuvaate voi olla hautauspaita ja siihen kuuluvat valkoiset sukat tai sitten vainaja voidaan pukea läheisten tuomiin, vainajan persoonaan tai läheisten kulttuurin mukaisiin arkkuvaatteisiin (mies tummaan pukuun). (Korpela 2005, 45–46.)

Mikäli vainajan keho on fyysisesti vahingoittunut, läheisten ei suositella vainajan katsomista. Tällöin vainajalle ei myöskään suoriteta siistimistä tai muita huoltotoimenpiteitä. (Korpela 2005, 45.)

Julkisen terveydenhuollon yksikön ruumiinsäilytystiloissa säilytettävän vainajan siistiminen, pukeminen ja arkkuun asettaminen voidaan hankkia ostopalveluna hautaustoimistolta, samoin kuin vainajan ehostus. Vainajaa ei yleensä pestä arkkuun asettamisen yhteydessä. Läheiset voivat osallistua arkkuun asettamiseen. (Korpela 2005, 46.)

Mikäli vainaja on voitu pitää kotonaan kuolemantapauksen jälkeen, vainaja voidaan pukea ja asettaa arkkuun kotonaan. Arkkuun voidaan laittaa erilaisia esineitä. (Korpela 2005, 46.)

Elinluovutuskielto tai -testamentti

Vainajaa voidaan käyttää elinluovuttajana, jollei ole syytä olettaa, että vainaja eläessään olisi vastustanut tai että hänen lähiomaisensa tai muu läheinen vastustaisi sitä. Myös alle 18-vuotias voi toimia elinluovuttajana laillisen holhoojansa suostumuksen perusteella. (Korpela 2005, 21.)

Kantansa elinluovutukseen tulisi ilmaista elinluovutuskiellolla tai -testamentilla. Elinluovutustestamenttiin voi merkitä mitkä elimet haluaa luovuttaa ja mitkä ei. Allekirjoitettu elinluovutuskielto tai -testamentti olisi hyvä pitää mukana ja se voidaan liittää sairaskertomukseen. Myös lähiomaisten tulisi olla tietoisia elinluovutuskiellosta tai -testamentista. (Korpela 2005, 21.)

Haudan hallinta-aika

Haudan hallinta-aika on hautaoikeuden määräaikainen kesto. Määräaikaista haudan hallinta-aikaa voidaan hautaoikeuden hakemuksesta jatkaa (määräajaksi), jos siitä ei aiheudu haittaa hautausmaan ylläpidolle. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 141.)

Haudan hoito

Haudan hoito on hautaoikeuden haltijalle kuuluva velvoite. Hautaoikeuden haltija voi hankkia haudan hoidon määräaikaisena ostopalveluna hautausmaan ylläpitäjältä. Haudan hoidolla tarkoitetaan ensisijaisesti haudan pitämistä siistinä. Haudan hoitoon liittyvät määräykset on selvitettävä hautaoikeuden hankkimisen ja mahdollisten uusien hautausten yhteydessä.(Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 135–136.)

Siistillä haudalla tarkoitetaan muun muassa hoidettua nurmikkoa ja rikkaruohojen poistamista haudalta. Hautakiven ja haudan reunakivien on oltava suorassa. Vahingoittuneen hautamuistomerkin korjaaminen kuuluu hautaoikeuden haltijan vastuulle. Kukat tai istutukset ovat vapaaehtoisia, mutta yleisen tavan mukaisia. Hautaoikeuden haltijan velvollisuus on poistaa roskat (kuolleet kukat, kynttilät) haudalta. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 135–136.)

Hautamuistomerkin tulee olla hautausmaan ylläpitäjän hyväksymä. (lähdetiedot lisätään myöhemmin.) Haudan hoidon olennainen laiminlyönti voi johtaa hautaoikeuden menettämiseen ja sen siirtymiseen takaisin hautausmaan ylläpitäjälle. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 136–137.)

Hautaamiseen liittyvät erimielisyydet

Hautausmaan ylläpitäjän hallintoelin ratkaisee hautasijan osoittamista ja hautaustoimesta perittäviä maksuja koskevat erimielisyydet. Käräjäoikeus ratkaisee vainajan läheisten väliset riita-asiat, jotka koskevat hautaustoimitusta, hautapaikkaa tai hautaustapaa. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 141.)

Vainajan läheisen ristiriitoja sisältävät henkilösuhteet voivat johtaa siihen, että hautajaisten järjestäminen siirtyy oikeusprosessin ajan. (lähdetiedot lisätään myöhemmin).

Vainajan läheisten väliset ristiriidat eivät saisi siirtää hautajaisia tai estää vainajan muistoa kunnioittavan hautajaistilaisuuden järjestämistä. Testamentin avaaminen ja perunkirjoitus tulisi järjestää hautajaistilaisuuden jälkeen. (Korpela 2005, 88–89.)

Hautajaiset, kun läheisten ihmissuhteet ovat huonot

Mikäli vainajan läheisten ihmissuhteet ovat huonot, hautajaiset olisi silti järjestettävä, kuin ihmissuhteet olivat kunnossa. Hautajaisten tarkoitus on kunnioittaa vainajan muistoa eikä toimia omaisten välisten suhteiden näyttämönä.(Korpela 2005, 88–89.)

Huonot läheisten ihmissuhteet ovat joskus johtaneet kaksiin eri hautajaisiin tai ettei hautajaisia ole järjestetty lainkaan. Myös siunaustilaisuuteen osallistuminen on voitu kieltää uhkailemalla. Testamentin avaaminen ja perunkirjoitustilaisuus olisi järjestettävä vasta hautajaisten jälkeen. (Korpela 2005, 88–89.)

Hautajaiset, surukukattomat

Surukukattomat hautajaiset ovat hautajaiset, joissa vainajan omaiset toivovat, ettei hautajaisissa lasketa surukukkia. Toive voidaan esittää esimerkiksi kuolinilmoituksessa tai henkilökohtaisen hautajaiskutsun yhteydessä. Surukukkiin varatut rahat voidaan toivoa lahjoitettavaksi vainajan toivomaan tarkoitukseen. (Korpela 2005, 63.)

Hautajaisvieraiden tulisi noudattaa omaisten pyyntöä parhaan kykynsä mukaan. Mikäli tieto ei ole saavuttanut hautajaisvierasta ja hänellä on hautajaisissa mukanaan surukukkia, hän voi laskea ne tavanomaiseen tapaan. (Korpela 2005, 63.)

Hautajaiset, surukukkien nauhat ja kortit

Surukukkiin on tapana sitoa leveä nauha tai kortti, johon tekstataan kukkien antajan nimi. Lisäksi nauhaan tai korttiin voi olla kirjoitettuna muistolause. Nauhojen väreillä voi olla symbolinen merkitys. (Korpela 2005, 61–62.)

Laskettaessa surukukkia arkulle luetaan kukkien laskijan nimi (tai nimet). Muistolauseen lukeminen ei ole pakollista ja vainajan läheiset voivat lukea muistolauseen myöhemmin. (Korpela 2005, 62.)

Hautajaiset, yhden surukukan

Yhden surukukan hautajaisissa vainajan omaiset pyytävät, että hautajaisvieras tuo surukukkana yhden kukan. Kukka voi olla hautajaisvieraan itse valittavissa tai omaiset voivat yksilöidä kukan laadun ja värin (kuten keltainen ruusu). (Korpela 2005, 63.)

Surukukkien laskeminen yhden surukukan hautajaisissa tapahtuu laittamalla kukka arkun läheisyyteen varattuun maljaan tai maljoihin. Muistonauhoja ja muistokortteja varten varataan erillinen kulho surukukille varatun kulhon läheisyyteen. (Korpela 2005, 63.)

Hautajaiskukkien kuljettaminen siunaustilaisuuden jälkeen

Ennen siunaustilaisuutta tulee etukäteen selvittää se, mitä hautajaiskukille (surukukat ja vainajan omaisten omat koristekukat) tehdään siunaustilaisuuden jälkeen. Kukkien kuljettamisesta sovitaan kuka sen tekee, milloin sen tekee ja milloin kuljettaminen tapahtuu. (Korpela 2005, 63–64.)

Hautajaispukeutuminen, lapset

Lasten hautajaispukeutuminen on siisti juhlapuku, jonka ei tarvitse olla väriltään tumma tai musta. Muuun muassa lenkkikengät ja vapaa-ajanvaatteet ovat lasten kohdalta sopimatonta hautajaispukeutumista. (Korpela 2005, 76.)

Hautajaispukeutuminen, miehet

Miesten hautajaispukeutunen on siviilihautajaisissa tumma puku, vainajan läheiset mielellään musta puku. (lähdetiedot lisätään myöhemmin).

Keinokuituinen puku ja solmio ovat moukkamisia. (lähdetiedot lisättään myöhemmin).

Hautajaispukeutuminen, muut

Muiden hautajaispukeutuminen on musta leninki, hame tai pusero tai jakkupuku. Sukat ja kengät ovat mustat, samoin kuin päällystakki, käsineet ja hattu. Hatun kanssa voidaan käyttää suruharsoa. Tohtoriksi väitellyt voi käyttää tohtorinhattua (ainoa siviilitilaisuus, jossa se on mahdollista). Kunniamerkkien käyttö on myös luvallista. (Korpela 2005, 76.)

Korujen käyttämisessä on oltava maltillinen. Hautajaisiin tulee pukeutua niin, ettei alenna tilaisuuden tai itsensä arvoa.

Hautajaisten isäntä tai muu surujuhlan järjestelyistä vastaava

Hautajaisten isäntä tai muu henkilö on henkilö, joka ohjaa ja juontaa siunaustilaisuuden sekä muistotilaisuuden kulkua ja ratkaisee esiin nousevia ongelmia. Hautajaistilaisuuden kulun ohjaaminen on tarpeen suurissa hautajaisissa ja hautajaisissa, joissa hautajaisten kulku poikkeaa tavanomaisesta. (Korpela 2005, 78–79.)

Isäntä tai juontaja voi muun muassa:

1. toivottaa vieraat vastaan kirkon ovella tervetulleiksi (suositeltavaa)
2. ohjata tilaisuuteen osallistuja päällysvaatteiden säilytykseen
3. jakaa ohjelmalehtistä ja kertoa etukäteen tilaisuuden kulusta ja järjestelyistä
4. ennen siunauksen alkua hän voi esittää tervetulotoivotuksen ja kertoa hautajaisvieraille tarpeellisia tietoja
5. siunaustilaisuuden jälkeen esittää kutsun muistotilaisuuteen. (Korpela 2005, 79.)

Hautajaisten isäntä tai juontaja vapauttaa vainajan surevat lähiomaiset tilaisuuden läpiviemisestä. Tehtävään sopii sukulainen tai ystävä, mutta palvelun voi ostaa myös esimerkiksi hautaustoimiston kautta. (Korpela 2005, 78–79.)

Hautajaisten tallentaja

Hautajaisten tallentaja tallentaa hautajaiset joko valo- tai videokuvaamalla. Siunaustilaisuudessa tallentaminen edellyttää suurta hienovaraisuutta ja ammattitaitoa jotta tilaisuuden harras ja hiljainen ilmapiiri säilyisi. Myös hautajaiskulkue ja hautaan laskeminen tallennetaan. (Korpela 2005, 87.)

Hautajaisten tallentajaksi olisi hyvä sopia yksi henkilö. Tämä henkilö voidaan valita joko perheen tai ystävien parista tai tehtävä voidaan hankkia ostopalveluna hautaustoimiston kautta. (Korpela 2005, 87.)

Hautaoikeus

Hautaoikeus on hautapaikan määräaikainen yhdelle henkilölle kuuluva hallintaoikeus, josta sovitaan hautaa luovutettaessa. Hautaoikeuden haltija voi luovuttaa tämän oikeuden edelleen vain hautausmaan ylläpitäjälle. Hautaoikeuden haltija on vastuussa haudan hoidosta. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 135 ja 140–141.)

Pääsääntöisesti haudan hallintaoikeuden siirtyessä henkilölle, hautaan saadaan haudata kyseinen vainaja ja jatkossa hänen sukulaisensa. Muiden henkilöiden hautaaminen voi tulla kyseeseen silloin, kun siihen on erityinen syy. Tähän tarvitaan hautausmaan ylläpitäjän lupa ja hautaoikeuden haltijan suostumus. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005,141.)

Hautamuistomerkki

Hautamuistomerkki on vainajan muistoa säilyttävä pyhitetyn hautapaikan merkki. Muistomerkissä on vainajan nimi, syntymäaika ja kuolinaika sekä mahdolliset ammatti tai arvonimi sekä (uskonnollinen)symboli. Hautamuistomerkki on hautaoikeuden haltijan omaisuutta ja niitä ei voi poistaa haudalta ilman hautausmaan ylläpitäjän lupaa. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 146 ja 156.) Hautamuistomerkin hankinnalla ei ole kiirettä (Korpela 2005, 144).

Hautausmaalle sijoitettavat muistomerkit tulee hyväksyttää hautausmaan ylläpitäjällä. Hyväksyttäminen koskee muun muassa hautamuistomerkin kokoa, muotoa, koristelua, materiaaleja, väriä sekä pinnan, tekstin ja koristelun käsittelyä. Hautausmaan ylläpitäjän on kerrottava hautaoikeuden yhteydessä muistomerkkejä koskevat määräyksensä. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 153–154.)

Hautamuistomerkit (hautakivet) toimitetaan ja asennetaan haudalle vain sulan maan aikana (kesällä). Asennuksen ajankohdasta tulisi sopia hautausmaan ylläpitäjän kanssa. Hautamuistomerkki on asennettava haudalle hautausmaan ylläpitäjän ohjeiden mukaan, ja vastoin ohjeita toimitettu muistomerkki voidaan poistaa seurakunnan toimesta haudalta. Poistamiskustannukset peritään toimittajalta. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 154.)

Hautamuistomerkkiin tehtävät hautauksien yhteydessä tehtävät vainajatietojen lisäykset ja muutokset ovat hautaoikeuden haltijan vastuulla ja niistä tulisi neuvotella hautausmaan ylläpitäjän kanssa. Uudet vainajatiedot eivät saisi pilata muistomerkin tyylikkyyttä ja arvokkuutta. Erilaisten koriste-esineiden lisäämistä hautakiveen tulisi välttää ja niihin on hankittava hautausmaan ylläpitäjän lupa. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 156.)

Hautamuistomerkin hoito on hautaoikeuden haltijan vastuulla. Hautamuistomerkin hoito (roudan liikkuttama hautamuistomerkki) voidaan hankkia ostopalveluna hautausmaan ylläpitäjältä. Hautamuistomerkin maalattujen, hopeoitujen tai kullattujen tekstien ja muiden koristelujen hoito on hautaoikeuden haltijan vastuulla, samoin kuin ilkivallan tai luonnon olosuhteiden vahingoittamien muistomerkkien korjaaminen. Vanhat metalliset muistomerkit vaativat niiden hoitoon perehtyneen henkilön hoitoa. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 155-156.)

Hautamuistomerkkiä koskevat hautausmaan ylläpitäjän ja hautaoikeuden haltijan väliset erimielisyydet ratkaistaan hallinto-oikeudellisin menettelyin. Hautamuistomerkkiä koskevat läheisten väliset erimielisyydet ratkaistaan käräjäoikeudessa. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 138.)

Hautapaikan varaaminen

Hautapaikka varataan hautausmaan ylläpitäjältä kuolemantapauksen jälkeen. Suomessa vainajalla on oikeus hautapaikkaan kotikuntansa alueella. Hautapaikka voidaan joissain tilanteissa saada myös muulle kuin kotipaikkakunnan hautausmaalle. Hautapaikka on maksullinen. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005.)

Hautapaikka voi olla arkkuhautapaikka tai tuhkan sijoituspaikka. Hautapaikan on oltava pysyvä ja sovelluttava muiltakin ominaisuuksiltaan vainajan maallisten jäännösten sijoittamisen. (lähdetiedot lisätään myöhemmin.)

Hautaustestamentti

Hautaustestamentti on vainajan itsensä elinaikanaan laatima kirjallinen asiakirja siitä, miten hänen hautajaisensa tulee järjestää. Hautaustestamentti on lainvoimainen ja sitova, mikäli vainajan varat sallivat sen toteensaattamisen. (Korpela 2005, 161–162.)

Hautaustestamentti tulee laatia täydessä ymmärryksessä ja siinä on oltava kahden todistajan allekirjoitus osoitetietoineen. Hautaustestamentin voi säilyttää kuten testamentin yleensä, niin, että se kuolemantapauksen kohdatessa on kuolinpesän asioista vastaavan henkilön helposti löydettävissä. (Korpela 2005, 161–162.)

Omien hautajaisten suunnittelu on ennakoivaa surutyötä ja oman kuolevaisuuden käsittelyä, suhteen luomista elämään sekä kuolemaan. Lisäksi valmiiksi suunnitellut hautajaiset on helpompi toteuttaa. (Korpela 2005, 161.)

Hoitamattomat haudat

Hauta voidaan arvioida hoitamattomaksi hautausmaan ylläpitäjän dokumentoitujen katsemusten perusteella. Hoitamattoman haudan hautaoikeuden haltijalle annetaan velvoite kunnostaa hauta määräajassa (1 vuosi) päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli hautaa ei velvoitteesta huolimatta kunnosteta, hautaoikeus voidaan palauttaa hautausmaan ylläpitäjälle. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 142.)

Mikäli kunnostusvelvoite laiminlyödään, hautausmaan ylläpitäjä antaa hautaoikeuden haltijalle haudan kunnostuskehotuksen. Mikäli kunnostuskehotus ei johda haudan hoitamiseen, hautausmaan ylläpitäjä tekee päätöksen hoitamattomien hautojen hautaoikeuden palautumisesta hautausmaan ylläpitäjälle. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 143–144.)

Kukat: koristekukat

Koristekukat ovat hautajaisissa siunaus- ja muistotilaisuuden koristamiseen käytettäviä yksittäisiä kukkia, kukkalaitteita, köynnöksiä tai seppeleitä. Koristekukkien käyttö ei ole pakollinen osa hautajaisten järjestämistä. (Korpela 2005, 57.)

Kirkossa ja kappelissa on seurakunnan puolesta kukat ja alttarikynttilät, jotka ovat yleensä riittävä koristelu siunaustilaisuuteen. Omaiset voivat hankkia lisäkoristeluun kukkia (maljakoineen ja telineineen) ja kynttilöitä (kynttilänjalkoineen). (Korpela 2005, 71.)

Suomalaisen hautajaisperinteen mukaan hautajaiskukat ovat valkoisia (valkolilja ja valkoinen kalla). Valkoisen symboloi iankaikkisuutta, rukousta, viattomuutta ja uskoa. Hautajaisissa ei voi käyttää kuivattuja kukkia. (Korpela 2005, 57–58 ja 61.)

Kukat, surukukat

Surukukat ovat hautajaisissa vainajan muiston kunnioittamiseksi siunaustilaisuudessa laskettavia yksittäisiä kukkia, kukkalaitteita tai kukkavihkoja. Surukukkien laskeminen ei ole pakollinen osa siunausta. (Korpela 2005, 57.)

Suomalaisen hautajaisperinteen mukaan hautajaiskukat ovat valkoisia (valkolilja ja valkoinen kalla). Valkoisen symboloi iankaikkisuutta, rukousta, viattomuutta ja uskoa. Hautajaisissa ei voi käyttää kuivattuja kukkia. (Korpela 2005, 57–58 ja 61.)

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaina säilytettävät hautamuistomerkit

Hautausmaan ylläpitäjän on säilytettävä historiallisesti ja taiteellisesti arvokkaat hautamuistomerkit joka paikallaan tai erillisellä alueella hautausmaalla tai muualla. Erittäin merkittävän henkilön haudan hoito muistomerkin pitämiseksi alkuperäisellä paikallaan voidaan siirtää hautausmaan ylläpitäjän vastuulle (tätä voidaan tehdä erittäin harvoin). (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Rintala, Ruotsalo & Särkiö 2005, 158.)

Kuolinilmoituksen symboli

Kuolinilmoituksen symboli on graafinen ilmaus, jonka tarkoituksena on kuvastaa vainajan tärkeää henkilökohtaista ominaisuutta. Kuolinilmoituksessa voidaan käyttää miltei mitä tahansa, tyylitajua ja hyvää makua osoittavaa symbolia, tai se voidaan jättää kokonaan pois. (Korpela 2005, 128–129.)

Kristilliseen kirkkoon kuuluneen vainajan kuolinilmoituksen perinteinen symboli on tyhjä risti. Islam käyttää symbolina puolikuuta ja tähteä ja juutalaisuus Daavidin tähteä, vapaa-ajattelijoiden tunnus on liekkimalja ja siviilirekisteriin kuuluvien palmunlehvä. (Korpela 2005, 128.)

Kuolinilmoitus

Kuolinilmoitus on vainajan elämänpiirin sanomalehdissä julkaistava ilmoitus, jolla on tiedottava luonne. Kuolinilmoitusta voidaan käyttää myös kutsuna siunaustilaisuuteen (ja muistotilaisuuteen). Kuolinilmoituksen julkaiseminen ei ole pakollista, mutta kyseessä on vakiintunut tapa. (Korpela 2005, 126.)

Kuolinilmoituksella on vakiintunut sisältö ja ulkoasu. Sanomalehtien ilmoituskonttoreissa on saatavissa vakiokuolinilmoitusmallit hintatietoineen. Kuolinilmoituksen hintaan vaikuttavat muun muassa sen koko ja julkaisupäivä sekä lehden levikki. (Korpela 2005, 126–127.)

Kuolinilmoituksen muistosäkeen samoin kuin tunteita kuvaavien sanontojen kohdalla on syytä välttää ylilyöviä ilmauksia ja lauseita. Tittelit korostavat vainajan yhteiskunnallista asemaa, läheisyyden ilmaukset vainajan merkitystä omaisille. (Korpela 2005, 127.)

Kuolinilmoitus, organisaation julkaisema

Työyhteisöt ja järjestöt julkaisevat joissakin tapauksessa oman kuolinilmoituksensa vainajan kuolemantapauksen johdosta. Organisaation edustajan tulisi sopia omaisten kanssa kuolinilmoituksen julkaisemisesta. (Korpela 2005, 131.)

Organisaation julkaiseman kuolinilmoituksen tulisi olla pienempi kuin omaisten julkaisema, olla samassa linjassa omaisten kuolinilmoituksen kanssa sekä ilmestyä saman päivän lehdessä. Omaisten julkaiseman kuolinilmoituksen tulisi olla ylempänä ja organisaation julkaiseman kuolinilmoituksen heti sen alapuolella. (Korpela 2005, 131.)

Muistokirjoitus

Muistokirjoitus on yhteiskunnallisesti merkittävästä vainajasta yleensä sanomalehdessä julkaistu henkilökuva vainajasta. Kirjoituksen tyyli ja sisältö riippuvat julkaisevasta lehdestä ja lehden lukijakunnan laadusta. (Korpela 2005, 133–134.)

Keskeisistä kotimaisista ja kansainvälisistä vaikuttajista laaditaan muistokirjoitukset lehdissä. Yhteisö voi tarjota muistokirjoitusta tärkeäksi katsomastaan henkilöstä useimmille lehdille ja se voi laatia pitkäaikainen ystävä tai läheinen työtoveri tai esimies, ei kuitenkaan lähiomainen. (Korpela 2005, 133.)

Julkaistavaksi tarjottuun muistokirjoitukseen tulisi liittää palautuskuorella varustettu valokuva. Mikäli muistokirjoitus julkaistaan, se olisi hyvä julkaista samana päivänä kuin kuolinilmoitus ja/tai hautajaispäivänä. (Korpela 2005, 134.)

Ruumiinavaus

Ruumiinavaus on lääketieteellinen tutkimus, jolla selvitetään tarkka kuolinsyy sekä hankitaan tietoa sairauksista ja niiden hoidosta. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen määrää poliisi. Lääketieteellistä ruumiinavausta ehdottaa lääkäri tai omaiset voivat pyytää sitä. Lääketieteelliseen ruumiinavaukseen tarvitaan omaisten suostumus, oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen ei. (Korpela 2005, 17.)

Ruumiin testamenttaaminen lääketieteelle

Ruumis voidaan testamentata (luovuttaa) lääketieteen anatomian laitokselle opetustarkoitukseen vapaamuotoisella, vainajan eläessään tekemällä testamentilla. (Korpela 2005, 21.)

Ruumiinvalvojaiset

Ruumiinvalvojaiset on vainajan avoimen arkun äärellä suoritettava muistotilaisuus, joka suoritetaan ennen siunaustilaisuutta. Suomen luterilaisessa kirkossa ruumiinvalvojaiset ovat nykyisin vain romanihautajaisissa käytössä oleva seremonia. (Korpela 2005, 56 ja 93.)

Käytännössä ruumiinvalvojaiset ovat poistuneet ja tilalle on tullut vainajan hyvästeleminen heti kuoleman tapahduttua, arkkuun asettamisen yhteydessä tai kappelissa ennen siunausta. Ruumiinvalvojaisiin liittyvä perinne on myös vainajan kuljettaminen ennen hautajaisia hänelle tärkeiden paikkojen ohi ja pysähtyminen näihin paikkoihin hetkeksi jäähyväisiä varten. (Korpela 2005, 56.)

Saattohetki

Saattohetki on uskonnottoman vainajan hyvästijättöjuhla, joka järjestetään ilman uskonnollista sisältöä ja tunnusmerkkejä. Saattohetki vastaa luonteeltaan siunaustilaisuutta. Saattohetki voidaan järjestää vainajan kotona, puutarhassa, haudalla tai muussa sopivassa paikassa (jotkut seurakunnat sallivat kappelin käytön). (Korpela 2005, 98.)

Saattohetken sisältö voidaan suunnitella vapaasti. Saattohetken jälkeen voidaan järjestää vapaamuotoinen muistotilaisuus tavanomaisen muistotilaisuuden tapaan. (Korpela 2005, 98–99.)

Siunaustilaisuuden ohjelmalehtinen

Siunaustilaisuuden ohjelmalehtinen on pieni nelisivuinen vihko, jonka sisäsivuille on merkitty siunaustilaisuuden ohjelman pääkohdat ja niistä vastuussa olevat henkilöt. Ohjelmalehden kannessa on yleensä vainajan nimi, syntymäpäivä ja kuolinpäivä sekä siunaustilaisuuden aika ja paikka ja kristillisissä hautajaisissa risti sekä mahdollisesti joku muu sopiva graafinen elementti. (Korpela 2005, 71 ja 75.)

Ohjelmalehden takasivulle on mahdollista sijoittaa muun muassa kutsu muistotilaisuuteen tai runo sekä tilinumero, johon surukukkiin varattu rahasumma voidaan lahjoittaa. (Korpela 2005, 71 ja 75.)

Surukukkien lasku merkitään ohjelmaan aina samoin kuin tavanomaisesta hautajaisjärjestelystä poikkeavat seremoniat. Nämä asiat olisi hyvä kertoa myös ovella tai hautajaisvieraille yhteisesti ennen siunaustilaisuuden alkua. (Korpela 2005, 73.)

Suruliputus

Suruliputus suoritetaan ensimmäisen kerran vainajan kotitalolla heti kuolinviestin saapumisen jälkeen (tai seuraavana päivänä) ja toisen kerran hautajaispäivänä. Suruliputus voidaan suorittaa myös vainajan kannalta tärkeässä paikassa (muun muassa työpaikalla) ja muistotilaisuuden pitopaikassa. (Korpela 2005, 77.)

Suruliputuksen kaava kuolinviestin ilmoituksen aikana (klo 8.00 - auringon laskeminen tai kesällä klo 21.00):

1. lippu nostetaan lippusalon huippuun
2. lippu lasketaan niin, että sen alareuna on noin lippusalon puolivälissä
3. lippu pidetään salossa
4. lippu nostetaan lippusalon huippuun
5. lippu lasketaan salosta. (Korpela 2005, 77.)

Suruliputuksen kaava hautajaispäivänä (klo 8.00 - auringon laskeminen tai kesällä klo 21.00):

1. lippu nostetaan lippusalon huippuun
2. lippu lasketaan niin, että sen alareuna on noin lippusalon puolivälissä
3. siunaustilaisuuden päätyttyä lippu nostetaan lippusalon huippuun
4. lippu lasketaan lippusalosta. (Korpela 2005, 77.)

Vainajan muistoa voidaan kunnioittaa siunaustilaisuuteen tuodulla Suomen lipulla. Mikäli kuolinliputuksen ja muistoliputuksen päivä on kalenteriin merkitty liputuspäivä, liputus suoritetaan suruliputuksen kaavaa noudattaen. (Korpela 2005, 77.)

Suruvalittelu, kirjallinen

Kirjallinen suruvalittelu on kuolemantapauksen tietoon saamisen jälkeen vainajan lähiomaisille osoitettu ilmaus osanotosta suruun. Kirjallinen suruvalittelu tulisi suorittaa hienovaraisesti ja harkitusti. (Korpela 2005, 121.)

Kirjallinen suruvalittelu voidaan suorittaa kortilla, kirjeellä, korusähkeellä tai adressilla. Vanhan tavan mukaisesti suruvalittelukirje kirjoitetaan käsin valkoiselle paperille ja siihen sisällytetään jokin henkilökohtainen muisto tai lämmin sana. Kirjeen tulee olla lyhyt ja koruton. Kortin voi jättää myös tyhjäksi ja kirjoittaa alalaitaan pelkästään nimen tai nimet. (Korpela 2005, 122.)

Suruvalittelu, kukin suoritettava

Kukin suoritettu suruvalittelu on kuolemantapauksen tietoonsaamisen jälkeen vainajan lähiomaisille osoitettu ilmaus osanotosta suruun. Kirjallinen suruvalittelu tulisi suorittaa hienovaraisesti ja harkitusti. (Korpela 2005, 122.)

Osanottoa ilmaisevat kukat voidaan toimittaa vainajan kotiin kukkakaupan välityksellä tai nei voi käydä viemässä henkilökohtaisesti. Kukkien mukaan voi liittää lyhyen henkilökohtaisen tervehdyksensä. (Korpela 2005, 122.)

Lähetettäessä kukkia surutaloon, tulisi tietää se, voivatko omaiset ottaa vastaan kukkia. Jos omaiset ovat esimerkiksi tuoksuyliherkkiä, kukat eivät ole oikea tapa osoittaa osanottoa.

Suruvalittelu, suullinen

Suullinen suruvalittelu on kuolemantapauksen tietoonsaamisen jälkeen vainajan lähiomaisille osoitettu ilmaus osanotosta suruun. Suullinen suruvalittelu tulisi suorittaa hienovaraisesti ja harkitusti. (Korpela 2005, 121.)

Uurna

Uurna on tiivis ja kestävä astia, johon polttohautauksessa vainajasta ja hänen ruumisarkustaan syntynyt tuhka sijoitetaan. Uurna voi olla ruumisarkun tavoin maatuva hautaamisratkaisu, maatumaton tuhkan määräaikaisen pysyvän säilytyksen astia tai väliaikainen säilytyksen astia tuhkan ripotteluun saakka. Vainajan tuhka on sijoitettava lopulliseen leposijaansa vuoden kuluessa tuhkauksesta.(Korpela 2005, 54–56.)

Uurnan voi tehdä itse, ostaa tai vuokrata (siroteltava tuhka). Uurnan materiaali voi olla paperi, puu, keramiikka tai metalli ja se on hautapaikan luonteesta riippuen maatuva tai säilytystä kestävä. Tuhka on mahdollista sijoittaa myös tuhkapussiin, jota on mahdollista kuljetetaan suvun yhdessä, tuhkahautauksiin varatussa uurnassa. Suvun käytössä oleva yhteisuurnaa voidaan käyttää myös ilman erillistä tuhkapussia. (Korpela 2005, 55–56.)

Maahan kätkettävän uurnan on kooltaan sovelluttava maahankätkemiseen. Lisäksi maahan kätkettävässä uurnassa tulee olla riittävän pitkät nauhat, jotta uurna voidaan laskea hautasijaan helposti. (lähdetiedot lisätään myöhemmin.)

Vainajan hyvästely

Vainajan hyvästely on tilaisuus, jossa läheiset näkevät kuolleen läheisensä viimeisen kerran. Vainaja voidaan hyvästellä muun muassa sairaalan potilashuoneessa, julkisen terveydenhuollon toimintayksikön ruumiinsäilytystiloissa, kirkon ruumishuoneella tai siunauskappelissa. Asiasta on sovittava etukäteen vainajan säilytyksestä vastaavan tahon kanssa. (Korpela 2005, 42.)

Terveydenhuollon toimintayksikössä tapahtuneen kuolemantapauksen yhteydessä vainaja siistitään, mahdollinen hammasproteesi asetetaan paikoilleen, korut poistetaan (ellei muuta ole sovittu), tukka kammataan ja päälle asetetaan puhdas paita. Vainajan kädet asetetaan ristiin rinnan päälle, jalat asetetaan vierekkäin (ja sidotaan yhteen) ja leuka sidotaan yläasentoon. (Korpela 2005, 42–43.)

Mikäli vainajan keho on fyysisesti vahingoittunut, vainajan hyvästelyä häntä katsomalla ei yleensä suositella. Vainajan hyvästelyä pidetään tarpeellisena läheisen surutyön kannalta. Läheiset voivat osallistua vainajan laittoon, mikäli vainajaa ei ole ehditty laittaa ennen kuin ovat saapuneet hyvästelemään vainajaa. (Korpela 2005, 42 ja 44.)

Vainajan kuljetus

Vainaja on kuljetettava ruumisarkkuun suljettuna hautausautolla. Tämä palvelu ostetaan hautaustoimistolta. Hautausautossa voidaan arkun lisäksi kuljettaa vain kukkia. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Ruotsalo & Särkiö 2005, 92 ja Korpela 2005, 42.)

Kuljetuksen suorittamisesta, aikataulusta ja hinnasta sovitaan hautaustoimiston kanssa ja vainajan säilytyksestä vastaavan tahon sekä hautauksen toimittavan tahon kanssa. Tavallisesti vainaja siirretään hautausmaan kappeliin tai hautausmaalle hautajaispäivänä. Mikäli vainaja voidaan luovuttaa terveydenhuollon yksiköstä vain virka-aikaan, on arkku siirrettävä seurakunnan tiloihin arkipäivänä. (Aaltonen, Palo, Rimpiläinen, Ruotsalo & Särkiö 2005, 92 ja Lempiäinen 2004, 244). Vainajan kuljettamisen käytäntö ja aikataulu on selvitettävä hyvissä ajoin ennen hautajaisia.

Velkainen kuolinpesä

Velkainen kuolinpesä on kuolinpesä, jonka varat ovat pienemmät kuin sen velat. Velkaisen kuolinpesän omaisuus on luovutettava kuukauden kuluessa kuolintapauksesta pesänselvittäjän hallintaan. (Korpela 2005, 157.)

Jos kuolinpesän velat ylittävät varat, pesänselvittäjä pyrkii neuvottelemaan velkojen takaisinmaksusta velkojien kanssa. Jos neuvotteluratkaisua ei saada, kuolinpesä voidaan hakea konkurssiin pesänselvittäjän, velkojan tai kuolinpesän osakkaan toimesta. (Korpela 2005, 157.)

Perilliset voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen kuolinpesän veloista esimerkiksi laiminlyömällä perunkirjoituksen tai jakamalla pesän omaisuutta (joka ylittää kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset) ennen kuin kaikki velat on maksettu. Alle 18-vuotiaat eivät missään tapauksessa peri kuolinpesän arvon ylittäviä velkoja. (Korpela 2005, 157.)

Huom. Tämän artikkelin tarkoitus ei ole antaa lainopillista neuvontaa, vaan ajantasainen oikeuskäytäntö on tarkistettava juridiikan asiantuntijoilta.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Aaltonen, Pirkko, Palo, Harri, Rimpiläinen, Olavi, Rintala, Ahto, Ruotsalo & Särkiö, Pekka. 2005. Hautaustoimen käsikirja. Helsinki: Edita.
Heikkilä, Kai & Jokivuori, Pertti. 1994. Kuoleman salaisuus. Jyväskylä: Kirjayhtymä.
Korpela, Sanna. 2005. Hän on poissa - Opas hautajaisten järjestäjälle. Hämeenlinna: Kirjapaja.
Oulun ev.-lut. seurakunnat. Läheisen kuoltua - opas hautausjaisjärjestelyihin. Ei julkaisupaikkaa: Oulun ev.-lut. seurakunnat.
Laine, Jarkko. 2004. Häijyjen ajatusten sanakirja. Keuruu: Otava.
Lempiäinen, Pentti. 2004. Pyhät toimitukset. Porvoo: Kirjapaja.
Lempiäinen, Pentti. 2005. Kirjan nimitiedot puuttuvat. Julkaisupaikan tiedot puuttuvat: Kustantajan tiedot puuttuvat.
Puronen, Pertti. 2008. Näin teen perukirjan itse. Helsinki: Talentum.
Valonen, Helena. 2000. Hautajaiskirja. Saarijärvi: Ajatus kustannusosakeyhtiö.

KIRJALLISUUSLUETTELO:
Kämäräinen, Eija. 2005. Hyvät tavat, hyvä käytös. Porvoo: WS Bookwell.
Lassila, Sirkka. 1997. Uusi käytöksen kultainen kirja. Porvoo: WSOY.
Lassila, Sirkka. 1981. Miten menettelisin? Hyvän käytöksen kirja. Porvoo: WSOY.
Malmberg, Raili. 2001. Hyväksi tavaksi - käytösopas arkeen ja juhlaan. Keuruu: Otava.
Puronen, Pertti. 2008. Näin teen perukirjan itse. Helsinki: Talentum.

Harjoitus su 17.1.2010

7 km ja teho 1/5. Noin 3 Celsiusastetta pakkasta ja tuuli noin 6 m/s; jäätävyys 1/5. Oulun torirannassa ja sitten Syrjäkadulla (mustaa villakoiraa taluttava rouva) spammausta, johon vastattu: "Niin se vain kesä tuloo, päivä kerrallaan." Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Oulun pyöräpölijän vedän turpiin -show

Paidaton juoksija oulun harjoituksen perjantaina klo 19.30 15.1.2010 pyrki keskeyttämään Löytynpuistossa herra 50 v. Oulun pyöräpölijä, joka ensin huuteli 50 metrin päästä jotain sekavaa ja paidaton juoksija oulun kohdalla pysähtyen aikoi tehdä väkivaltaa. Ei herra Oulun pyöräpölijä pitänut paidaton juoksija oulun tuulipuvun väristä.

Anyway, paidaton juoksija oulu kehotti tätä Oulun pyöräpölijää hoitamaan vain omat asiansa. Sanamuoto taisi olla muotoa: "Painu helvettiin!" (sieltähän ne perkeleet ovat kotoisin?).

Niinpä. Missä Oulun poliisi on kun sitä tarvittaisiin Oulun pyöräpölijän väkivallan estämiseen? Alueella on sentään Oulun poliisin tekninen valvonta. Joka on siunaukseksi meille kaikille?

Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia, tytöt ja erityisesti pojat.

Eeva-Maija vol 3

Eeva-Maija (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi) kertoi huonon vitsi vuonna 1985.

EEVA-MAIJA VOL 3

Kadotin pimeyteen nimesi ja löysin aamun,
sydän silti palasina oli silloin mun.
Tahtonut en kyyneleitä, tahdoin vain sun.
Kapakoissa kiersin kanssa Bowien haamun.

Ruusu oli nimensä, kissa etsi kolmattansa,
pienin prinssi kadottanut oli ainoansa.
Sodan tuuli puhalsi ylin kaupunkimme,
kuu keroti tarinaa meidän uniemme.

Vielä yksisarvinen kantaa öisii metsii,
sydämemme vaikeaa siitä mitä etsii.
Kun oot mennyt pimeään, kun oot muilla mailla,
kultaa ovat sanasi, kaiken kauniin lailla. ((c) 2010 paidaton juoksija oulu)

Eeva-Maija vol 2

Eeva-Maija (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi) ei koskaan soittanut minulle.

EEVA-MAIJA VOL 2

Vaikea on unohtaa, jos ei oo muistoo,
sadetta tai tuulta tai keltaista puistoo.
Vaikea on laulaa, jos ei oo lauluu,
pilviä tai kuuta tai kevään tauluu.

Pienen taivaan alla kannan nimeäsi,
lasissa vodkaa ja ripaus limeäsi.
Meren rannalla kaislat kuiskaa, lakoo,
aamu kantaa kasteesi, yö jatkaa pakoo.

Vaikea on vaikeaa, jos ei oo muistoo,
viimeistä rantaa tai hiljaista suistoo.
Vaikea on laulaa, jos ei oo lauluu,
paperilintuja ja niiden nauruu. ((c) 2010 paidaton juoksija oulu)

Eeva-Maija vol 1

Eeva-Maija (nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi) odotti linja-autoa kun soitin.

EEVA-MAIJA VOL 1

Väsyin, väsyit, sade kantoi jäätä.
Ei Helsingissä ole ollut huonompaa säätä.
Ootit linja-autoo sinulle soitin,
lopetit kaiken ennenkuin aloitin.

Nauroin, nauroit, hiljaa puistit päätä,
ei Helsingin kaupungissa selviä näätä.
Lauloin lauluni, taas ne aloitin,
hävisin sodan vaikk' taistelun voitin.

Unohdin, unohdit, osannut en äätä,
väsyin, väsyit, sade kantoi jäätä.
Hävisin yöt ne jotka aloitin:
kuu kantoi sua, uneen sen tavoitin. ((c) 2010 paidaton juoksija oulu)

Rangaistava pelottelu

Rangaistava pelottelu on järjestyslain 3 §:n kohdan 2 mukainen "pelkoa herättävä uhkaava käyttäytyminen" joka häiritsee yleistä järjestystä. Rangaistavan pelottelun määritelmä edellyttää sen soveltajalta suurta harkintakykyä oikeudenmukaisen lainkäytön säilyttämiseksi. Periaatteessa lain kirjain tulkinnallisesti täysin vapaa. (Koskela 2009, 249–250.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.

Suhteellinen menetyksen tunne

Suhteellinen menetyksen tunne on hyväosaisten tunnetila joka syntyy sosisaalisesta vertailusta huono-osaisiin (Koskela 2009, 39).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.

Sosiaalinen yö

Sosiaalinen yö on vuorokaudenaika, jolloin käyttäytymissäännöt poikkeavat päiväaikaan noudatettavista. Sosiaaliseen yöhön kuuluu alkoholin käyttö, uhkaava käytös ja väkivaltaisuus. (Koskela 2009, 78.)

Levottominta aikaa – ja myös erityistä pelon aikaa – ovat perjantai- ja lauantai-illat ja yöt vuodenajasta riippumatta. Vuodenajasta riippuva pimeys on myös pelon aiheuttaja. (Koskela 76–78.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.

Vaarallinen yhteiskuntaluokka

Vaarallinen yhteiskuntaluokka on poliittisen retoriikan käsite jolla tarkoitetaan vähemmistönä olevaa ihmisryhmää johon voidaan liittää pelkoa ja uhkakuvia luovia ennakkoluuloja. Vaaralliset yhteiskuntaluokat ovat aina olleet osa kaupunkityyppistä elämäntapaa. (Koskela 2009, 73.)

Aikaisemmin vaarallisen yhteiskuntaluokkaan liitettiin sosiaaliset levottomuudet mutta uhkakuvat ovat siirtyneet henkilökohtaisen turvallisuuden vähenemiseen. Yhteiskuntaluokan ali- tai yliarvottaminen on yksi tapa jäsentää maailmaa. (Koskela 2009, 73.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.

Ei-toivotun sosiaalisen aineen 4H-perhe

Ei-toivotun sosiaalisen aineen 4H-perhe (Timo Kopomaa) on tyypitelty luokittelu ei-toivotulle sosiaaliselle aineelle ja käyttäytymiselle. Sarja muodostuu ilmauksista harmi (lyhytkestoinen subjektiivinen kokemus), haitta (lyhytkestoinen objektiivinen kokemus), huoli (pitkäkestoinen subjektiivinen kokemus) ja haitta (pitkäkestoinen objektiivinen kokemus). Julkisen tilan sosiaalinen puhdistus (julkisuuden rajoitus) perustellaan tätä luokkajakoa käyttämällä. (Koskela 2009, 202.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.

Valvontakaupunki

Valvontakaupunki on laajamittaista kameravalvontaa käyttävä kaupunkialue. Suomessa kameravalvonta on runsasta (yksi Euroopan kärkimaista) ja lähes säätelemätöntä eikä kukaan tiedä, mitä kaikkea valvotaan tai ketkä valvontaa suorittavat. Valvontakaupungissa valvonnan kohde (rikollinen tai viaton) on aina näkyvissä mahdolliselle anonyymille katsojalle. (Koskela 2009, 216–218 ja 221–223.)

Kauppakeskusten muodostamat pienoiskaupungit ovat Suomen valvontakaupungeista kameratiheydeltään suurimpia. Yleisiä valvontakameroiden sijoituspaikkoja ovat julkiset tilat (mm. asemat, aukiot, torit) ja kirkot, koulut ja ravintolat. (Koskela 2009, 216–217.)

Valvontakaupunki on vallankäytön väline jolla tilasta puhdistetaan ei-toivottu sosiaalinen aine ja ei-toivottu toiminta. Kameravalvonta on tekninen ratkaisu joka helpottaa vallankäyttöä. Suomalaiset ovat hyväksyneet kameravalvonnan lisääntymisen ilman vastaväitteitä. (Koskela 2009, 220–221.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.

Tilallisen oikeudenmukaisuuden rapautuminen

Tilallisen oikeudenmukaisuuden rapautuminen on julkisten tilojen yleisen oleskeluoikeuden rajoittaminen tilojen pääsemista ja/tai niiden oleskelukäyttöön käyttämistä estävillä toimenpiteillä. Tilojen oikeudenmukaisuuden rapautuminen on seurausta paniikinomaisesta turvahakuisuudesta ja se toteutetaan fyysisen ympäristön muutoksilla. (Koskela 2009, 212–215.)

Tilallisen oikeudenmukaisuuden rapautumista tuottavat fyysisen ympäristön muutokset voidaan luokitella mm. seuraavasti (aakkosjärjestyksessä, tähdellä (*) merkitty on oleskelukäytön estävä fyysinen toimenpide):

1. kovakuoriset tilat (crusty, myös äreä): kontrollin alainen ja käyttö rajoitettu
2. liukkaat tilat (slippery): näkyvissä ja vaikea tavoittaa
3. piikikkäät* tilat (prickly, myös kärttyisä): epämukava ja fyysisesti luotaantyöntävä
4. salavihkaiset tilat (stealthy, myös viekas): kätketty ja vaikea tavoittaa
5. hermostuneet* tilat (jittery, myös säikyt): intensiivisen kontrollin alainen ja käyttö valvottua. (Koskela 2009,

Yleisimmät tilojen oleskelumahdollisuuksia rajoittavat fyysiset keinot ovat Suomessa kamera- ja kulunvalvonta ja pumminvarmat penkit, joita ei voida käyttää nukkumiseen tai oleiluun. Julkisten puistojen lukitseminen ei Suomessa ole toistaiseksi mahdollista ilman painavaa perustetta (Oulun kaupungin tekninen lautakunta selvitti Kiikelin puiston sulkemista 2007. Puiston sulkeminen olisi tässä tapauksessa ollut perustuslain liikkumisvapauden vastaista vaikka saaren asukkaat sitä vaativatkin). (Koskela 2009, 212–215 ja 244–245.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.

Ei-toivottava sosiaalinen aine

Ei-toivottava sosiaalinen aine on julkisen kaupunkitilan käytöstä määräävien ulkoa päin tilan käyttäjille määrittelemä oleskeluoikeudeton väestönosa. Ei-toivottavuus ei määräydy väestönosan toiminnan aiheuttaman todellisen häiriön, laittomuuden tai ärsyttävyyden perusteella vaan sen peruste on subjektiivinen ärsyttävyys. (Koskela 2009, 211.)

"Britannian julkisissa tiloissa on käytössä Mosquito-teinienestolaite joka tuottaa taajuudeltaan niin korkeaan ääntä, että vain alla 25-vuotiaat kokevat melun häiritsevänä. Laite luokittelee implisiittisesti jokaisen nuoren ei-toivottavaksi sosiaaliseksi aineeksi" (mukaillen Koskela 2009, 212.)

Ei-toivottavaksi määritelty sosiaalinen aine poistetaan sosiaalista puhdistusta käyttäen. Tämä suosii hyväosaisia ja luo turvaperusteita syrjintää (segregaatio). Ei-toivottava sosiaalinen aineen päästy tiloihin voidaan tehdä vaikeaksi tai sen oleskelu tiloissa voidaan tehdä epämukavaksi. (Koskela 2009, 211–215.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.

Ostopuistokaupunki

Ostopuistokaupunki on kulutuskeskeisen sosiaalisen toimintamallin mukaan suunniteltu kaupunki, jossa tilan käytön toiminnallinen tarkoitus on kuluttaminen. Ostopuistokaupungin oleskeluoikeus perustuu rahan kuluttamiseen. (Koskela 2009, 205.)

"Disneylandissa ei järjestetä mielenosoituksia" (Michael Sorkin (arkkitehti) teoksesta Koskela 2009, 205).

Ostopuistokaupunki perustuu keskiluokkaisen väestönosan elämäntapaan ja se pyrkii sosiaalisesti puhdistamaan ostovoimaltaan heikot sekä ne, jotka eivät käytä ostovoimaansa. Ostopuistokaupunki on ostovoiman käyttäjien käyttöön suljettu sosiaalinen alue. (Koskela 2009, 205.)

Ostopuistokaupunki noudatetaan teemapuistojen ageographiaa (paikattomuus ja maailmanlaajuinen yhdenmukaisuus), kontrolli ja valvonta sekä loputon keinotekoisuus (simulaatiot). Ostopuistokaupunki on keinojulkinen tila. (Koskela 2009, 205.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.

Turvaton alue (No-go Area)

Turvaton alue (No-go Area) on alue tai paikka, jota pidetään mahdollisesti (potentiaalinen riski) vaarallisena ja jota tulisi välttää. Turvattomien alueiden kaupunkikartat toistavat vallitsevia ennakkoluuloja (stereotypiat) ja vahvistavat turvattomana pidettyjen alueiden huonoa mainetta (stigma). Välttelyn karttatiede rajoittaa liikkumisvapautta sekä jaottelee kaupungit tiukasti rajoitettuihin ja kulkuoikeudeltaan vapaisiin. (Koskela 2009, 175–176.)

Turvattomien alueiden kaupunkikartat pyrkivät lisäämään niiden matkailijoiden turvallisuutta joilla ei ole paikallisen kulttuurin katuälykkyyttä (Street Wise). Matkailukohteissa käytettävät turvattomien alueiden kaupunkikartat saattavat johtaa länsimaalaisen ja paikallisen elämäntavan välisen erillisyyden suurenemiseen.(Koskela 2009, 174–176.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.

Patologinen rohkeus

Patologinen rohkeus on aikaisemmin tavanomainen rohkeuskokemus (mm. kulkeminen kaupungin yöelämässä) joka turvallistamisen vuoksi tulkitaan nykyisin uhkarohkeudeksi. Turvallistaminen heikentää katuälykkyyttä sumentamalla kykyä erotella aikaan, paikkaan ja tilanteisiin liittyvät turvariskit. (Koskela 2009, 69.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.

Harjoitus.15.1.2010

23 km ja teho 1/5. noin 10 Celsiusastetta pakkasta ja heikkoa tuulta, jäätävyys 2/5. Oulu oli tänään idioottien teemapuisto.

Päivän sitaatti: "Kello lyö. Kaikki" (Stanislaw Jerzy Lee ihmiselämän rajallisuudesta teoksesta Laine 2004, 92.)

Harjoitus aluksi rauhallinen. Tervamaratonin vanhan reitin 10 kilometrin jälkeen runsas spammaus:

1. aggressiivisia koiria 2 kpl (labratorinnoutaja ja pieni räksyttäjä)
2. jalankulkijoiden huuteluita 4 kpl
3. kiilaavia autoja 0 kpl
4. kiilaavia jalankulkijoita 1 kpl (juoksentelija)
5. kiilaavia kaksipyöräisiä 0 kpl
6. pyöräilijöiden huuteluita 2 kpl
7. pyöräilijän riidanhaastaminen, pahoinpitelyuhkaus ja teon valmistelu 1 kpl (Löytynpuisto, noin 50 vuotias alkoholisoitunut herra. Ohjeistettiin tätä "joviaalia" oululaispyöräilijää painumaan helvettiin).

Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Laine, Jarkko. 2004. Häijyjen ajatusten sanakirja. Keuruu: Otava.

Yhteisöväkivalta: subjektiivinen ärsyttävyys

Subjektiivinen ärsyttävyys on yhteisöväkivallan kohteeseen liitettävä ominaisuus, jota käytetään perusteena yhteisöväkivallan käyttöön. Yhteisöväkivallan selvittämistä haittaa selvittävän osapuolen tulkinta siitä, että yhteisöväkivallan kohteen häiritsevyys oikeuttaa yhteisöväkivallan. (Saarikoski 2006, 55 ja 114.)

"Maailma ei milloinkaan voi antaa anteeksi niille, jotka eivät ole syyllistyneet mihinkään" (Stanislaw Jerzy Lee kaksimerkityksisesti (ikuinen tuomio/ei ole mitään anteeksiannettavaa) viattomuudesta teoksesta Laine 2004, 257).

Aristeideksen 10 vuoden maastakarkotus Ateenasta perustui hänen subjektiiviseen ärsyttävyyteensä. Tarinan mukaan erästä karkotuksen puolesta äänestäneen miehen peruste oli se, että Aristeideksen mainen oikeamielisenä kyllästytti häntä. (Saarikoski 2006, 11–12.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Laine, Jarkko. 2004. Häijyjen ajatusten sanakirja. Keuruu: Otava.
Saarikoski, Helena. 2006. Kateus, juoru, kiusaaminen – esseitä henkisestä yhteisöväkivallasta. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Nemo.

Turvaperusteinen syrjintä (segregaatio)

Turvaperusteinen syrjintä (segregaatio) on turvallisuuden lisäämistä tavoitteleva toimintatapa, jossa subjektiiviset uhat suljetaan tilan ulkopuolelle tai eristäydytään itse turvattomana pidetystä ympäristöstä. Turvaperusteisen syrjinnän yleisin peruste on taloussosiaalinen asema (epäsosiaalinen väki erotellaan kunnon kuluttajista). (Koskela 2009, 51 ja 54.)

"Ihmiset, jotka eivät ole suvaitsevaisia toisia kohtaan, on ammuttava" (Henrik Tikkasen ironinen näkemys, jonka turvateollisuus ja typerykset ottavat todesta teoksesta Laine 2004, 214)

"Minä kannatan kovempia kuolemanrangaistuksia" (George Bush teoksesta Laine 2004, 186).

Turvaperusteinen syrjintä on turvallisuusteollisuuden ansaitsemislogiikan perusta. Mitä enemmän ihmiset pelkäävät, sitä parempi on turvallisuusteollisuuden taloudellinen tulos (pelon talous). (Koskela 2009, 54.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.
Laine, Jarkko. 2004. Häijyjen ajatusten sanakirja. Keuruu: Otava.

Katuturvattomuuden padaradoksit

Katuturvattomuuden paradoksit ovat turvallisuuspyrkimyksiin liittyviä näennäisesti turvattomuutta vähentäviä ja todellisuudessa turvattomuutta lisääviä toimintamalleja. Katuturvattomuuden paradoksit ovat arvaamattomia sivuvaikutuksia joita pelko tuottaa. (Koskela 2009, 17.)

"Sanotaan, että New Yorkin asukkaat eivät tule toimeen keskenään. Ei pidä paikkaansa. Näin miten kaksi newyorkilaista, ventovieraita toisilleen, jakoivat saman taksin. Toinen otti renkaat ja radion, toinen vei moottorin" (David Lettermanin ironisoiva näkemys suurkaupungin yhteisöllisyydestä teoksesta Laine 2004, 152.)

Katuturvattomuuden paradoksien välttäminen parantaa katuturvallisuutta. Katuturvattomuuden paradokseja luovia tekijöitä ovat mm. (aakkosjärjestyksessä):

1. alakulttuurien määrän vähentäminen
2. ennakkoluuloisen ja vihaavan kaupunkikulttuurin luominen
3. epäilyttävän käytöksen välttelyn aiheuttama roolien kaventuminen
4. oman edun tavoittelu kaupunkirakentamista koskevissa poliittisissa päätöksissä
5. moraalisuuden (subjektiivisen ärsyttävyyden) käyttö kaupungin jäsenten valvonnassa
6. rikosten käyttö kaupallisessa julkisuusteollisuudessa ja julkisuuskulttuuri
7. ulossulkeva ja vieraannuttava turva-arkkitehtuuri
8. turvaliiketoiminnan epäeettisyys (mm. pelokkuusmarkkinointi)
9. turvallisuuden tuotteistaminen
10. turvallisuuspoliittinen konsensus
11. yhteisöllisyyden ja välittämisen väheneminen (katuheitteillejättö)
12. ylikorostunut turvallisuushakuisuus. (Koskela 2009, 17–27.)

Katuturvattomuus on pelosta aiheutuva tunne ja pelko on oikeutettu rikosturvallisuutta osoittavista tilastoista huolimatta. Katuturvattomuus muuttaa ihmisten liikkumista kaupunkiympäristössä ja lisää valvontaa julkisilla alueilla. (Koskela 2009, 26.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.
Laine, Jarkko. 2004. Häijyjen ajatusten sanakirja. Keuruu: Otava.

Jokatoimintahiljaistuminen

Jokatoimintahiljaistuminen on minkä tahansa toiminnan aikana tapahtuva ei-hälinämieltä-tila jossa mielen sallitaan tyhjentyä häiritsevistä ajatuksista. Jokatoimintahiljaistumisessa keho, mieli ja sielu toimivat kokonaisuutena. Jokatoimintahiljaistumisen on mahdollista kun asiat tehdään tarkkaavaisesti ilman rutiinia. (Wadud 2002, 91.)

Hiljaistuminen tarkoittaa toiminnan laatua, ei sen ulkoista ilmiasua. Vaikka hiljaistuminen liitetään arkiuskomuksessa mm. mantrojen toistamiseen, tiettyyn aikaan tai paikkaa, määrättyihin liikkeisiin ja muihin rutiineihin, niin ne ovat vain ulkoista seurausta hiljaistumisesta, muoto ja rutiini. Ne eivät ole tarpeellisia hiljaistumisen syntymiseksi. Hiljaistuminen eli läsnäoleva tarkkaavainen tietoisuus vastustaa kaikkia rutiineja. (Wadud 2002, 91.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Wadud, Swami Deva (toim.) 2002. Meditaatio – ainoa tie vapauteen (2. painos) (Meditation – the First and Last Freedom). Suomentanut Jorma Koskinen. Pieksämäki: Unio Mystica.

Nauruhiljaistuminen

Nauruhiljaistuminen on naurun aikana tapahtuva ei-hälinämieltä-tila jossa mielen sallitaan tyhjentyä häiritsevistä ajatuksista. Nauruhiljaistumisessa keho, mieli ja sielu toimivat kokonaisuutena. Ollessaan spontaanin naurun vallassa ihmisen mieli ei sisällä häiritseviä ajatuksia. (Wadud 2002, 94–95.)

Nauru ja tanssi ovat helpoimmat, luonnollisimmat ja parhaat tavat lähestyä hiljaistumista. Nauruhiljaistuminen voidaan suorittaa seuraavalla harjoituksella:

1. herättyäsi pidä silmät suljettuina ja venyttele kuin kissa 3–4 min
2. pidä silmät kiinni ja naura 5 min
3. katoa omaan nauruusi
4. spontaani nauru muuttaa koko päivän luonteen. (Wadud 2002, 94.)

Aluksi nauru on väkinäistä, mutta pian pelkkä naurun yrittämisen kuunteleminen saa aidon naurun syntymään. Nauru voi olla hyvä johdanto ei-hälinämieltä-tilaan. (Wadud 2002, 94.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Wadud, Swami Deva (toim.) 2002. Meditaatio – ainoa tie vapauteen (2. painos) (Meditation – the First and Last Freedom). Suomentanut Jorma Koskinen. Pieksämäki: Unio Mystica.

Tupakointihiljaistuminen

Tupakointihiljaistuminen on tupakoinnin aikana tapahtuva ei-hälinämieltä-tila jossa mielen sallitaan tyhjentyä häiritsevistä ajatuksista. Tupakointihiljaistumisessa keho, mieli ja sielu toimivat kokonaisuutena. Tupakointihiljaistuminen voi johtaa tupakoinnin lopettamiseen koska se poistaa tupakoinnista rutiininomaisuuden. (Wadud 2002, 96–98.)

Käytettäessää tupakointihiljaistumista tupakoinnin lopettamisessa unohdetaan ensin tupakoinnin lopettaminen. Jokainen savuke aistiaan hitaasti kaikilla aisteilla niin, että tupakointi ei ole enää automaattinen toiminta. Ja jos jonain päivänä tupakointi jää, se jää. Jos se jatkuu, se jatkuu. Pitkään jatkunut tupakointi tekee tupakoinnista itsenäisen suhteessa ihmisen määräysvaltaa koska tupakointi on juurtunut ihmisen tapoja. (Wadud 2002, 96–98.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Wadud, Swami Deva (toim.) 2002. Meditaatio – ainoa tie vapauteen (2. painos) (Meditation – the First and Last Freedom). Suomentanut Jorma Koskinen. Pieksämäki: Unio Mystica.

Juoksuhiljaistuminen

Juoksuhiljaistuminen on juoksun aikana tapahtuva ei-hälinämieltä-tila jossa mielen sallitaan tyhjentyä häiritsevistä ajatuksista. Juoksuhiljaistumisessa keho, mieli ja sielu toimivat kokonaisuutena. Juoksija voi päästä muita lähemmäksi hiljaistumista. (Wadud 2002, 92.)

Juoksuhiljaistumista auttaa kehon kokonaisvaltainen käyttö, tulee juosta kuin lapsi, ei niin kuin pakkopaidassa. Jokainen juoksuharjoitus on juostava kuin ensimmäistä kertaa, koska jos juokseminen automatisoituu, havainnoiva läsnäolo ilman käsittellistÄmistä (hetkessä eläminen) katoaa. Tällöin tulisi vaihtaa liikuntamuotoon jossa voi olla hiljaistunut mm. uinti tai tanssi. (Wadud 2002, 93.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Wadud, Swami Deva (toim.) 2002. Meditaatio – ainoa tie vapauteen (2. painos) (Meditation – the First and Last Freedom). Suomentanut Jorma Koskinen. Pieksämäki: Unio Mystica.

Jari Sarasvuon Perunamies (jäljittelymagia)

Jari Sarasvuon Perunamies on hänen menestyjästä käyttämänsä esimerkkitapaus, jossa Perunamies Sarasvuon ohjeiden mukaan ostaa perunasäkin (116 euroa) ja elää perunoita syöden kunnes menestyy. Perunamies kutsuu lounaalle (167 euroa) 5 menestyjää ja kopioi näiden henkilöiden elekielen omaksi elekielekseen. Perunamies syö säkin perunoita kuukaudessa niin kauan että hänestä tulee menestynyt. (Mäki-Kuismala 2002, 9–10.)

"Minä olen se, jonka käskit syödä PEERUNOITA!" (tarinan mukaan Perunamiehen lause Sarasvuolle kun Sarasvuo ei ollut tuntenut tätä menestyneenä teoksesta Mäki-Kulmala 2002, 10).

Perunamiehelle annettu ohje on jäljittelymagiaa, yläluokkaan pääsee kun vain elää yläluokkaista elämää. Jari Sarasvuo käytti Perunamiestä luodessaan uskoa henkilöihin, joita haettiin muodostamaan pyramidimarkkinoinnin myyntiverkkoa. Pyramidiverkko 1–5–25–125–625–3125 jäsentä optimimyynti 150 euron kuukausimyynnillä on 585 900 euroa, ja 1 prosentin tuotto siitä on 5 900 euroa. Käytännössä 5 jäsenen hankkiminen on jo vaikeaa ja heidän pitämisensä verkossa vielä vaikeampaa samoin kuin 150 euron kuukausimyynti kuukaudesta. (Mäki-Kulmala 2002, 10–13 ja 18.)

Verkostomarkkinoinnin ideologian mukaan siinä voi vain menestyä, jos jatkaa toimintaa riittävän pitkään. Jos verkostomarkkinoinnilla ei rikastu, syynä on henkilökohtainen "intohimon puute". (Mäki-Kulmala 2002, 12–13.)

Jari Sarasvuon ansaintalogiikka oli verkostomyyntikoulutuksen järjestäminen 5 kertaa 4 tuntia viikossa osallistumismaksun ollessa 350 markkaa (1995, vastaa vuoden 2009 rahanarvossa noin 75 euroa (450 markkaa)). Yhden 4 tunnin myyntitulo oli 300 hengen yleisön rahanarvolla 2009 noin 20 900 euroa. Raha kerättiin pääasiassa työttömiltä henkilöiltä. (Mäki-Kulmala 2002, 13.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Mäki-Kulmala, Heikki. 2002. Näin puhui Sarasvuo. Tampere: Vastapaino.

Sinisen meren strategia (Blue Ocean Strategy)

Sinisen meren strategia (Blue Ocean Strategy) on yrityksen toimintamalli, jossa yritys toimii luomallaan markkina-alueella, joilla ei ole kilpailevia yrityksiä (sininen meri) ja pysyy pois kilpailua sisältävältä markkina-alueelta (punainen meri¹⁾). Sinisen meren strategia perustuu asiakaslisäarvoinnovaatioon ja uuden markkinarajan piirtämiseen. (Kim & Mauborgne, 2005, 33–34 ja 69.)

"Cirque de Soleil – Cirque Reinvente (1987–1990) Auringonkehä – Uudestaan keksitty sirkus²⁾ (suomennos paidaton juoksija oulu)" (Kim & Mauborgne, 2005, 24).

Sinisen meren markkinoilla yritys pyrkii asiakaslisäarvoinnovaation luomaan monopoliasemaan. Sinisen meren markkinat sisältävät mm. seuraavia asioita (aakkosjärjestyksessä):

1. kilpailuaseman muuttaminen kilpailueduista kilpailijattomuuteen
2. korkea asiakaslisäarvo (asiakastyytyväisyys)
3. kustannustehokas toiminta
4. kysynnän luominen ja haltuunotto
5. taloudellinen kannattavuus
6. tehokas toimintaprosessi ja toimintaorganisaatio
7. markkinatila johon muut yritykset eivät kykene toimittamaan vastaavaa asiakaslisäarvoa. (Kim & Mauborgne, 2005, 33–39.)

Punaisten merien¹⁾ markkinoilla yrityksen kilpailevat maailmanlaajuisilla klooniutuneen tuotannon ja tuotteiden markkinoilla joilla vallitsee pysyvä ylitarjonta ja alentuva ostovoima. Tuotteita ei ole mahdollista erilaistaa niin, että niiden hinnoittelulla voitaisiin nostaa yrityksen kannattavuutta. (Kim & Mauborgne, 2005, 28.)

Markkinarajojen uudelleen määrittämisessä voidaan tarkastella mm. eri ajankohtia (trendien luominen), markkinaryhmiä ja toimialoja, toimialan sisäisiä strategioita (strategiaryhmiä), täydentäviä tuotteita ja palveluja sekä toiminnallisuuteen ja tunteisiin vetoavuutta. Sinisen meren strategiassa markkinoiden realiteetteja tarkastellaan perinteisestä yritysjohtamisesta eroavalla tavalla. (Kim & Mauborgne, 2005, 102–103.)

Sinisen meren markkinoilla kilpailun puute mahdollistaa korkean laadun toteuttamisen ilman että samanaikaisesti pyritään alhaisiin toimintakustannuksiin (laatu-kustannukset-monitavoiteoptimointiin). Saman toimialan kilpailijoiden toimintamallien kopioiminen ja pienten parannusten tekeminen niihin (parhaisen käytäntöjen -periaate) on kallista ja uudella yrityksellä ei ole resursseja kilpailla alan vakiintuneiden yritysten kanssa. (Kim & Mauborgne, 2005, 34.)

VIITTEET:
¹⁾ meri on punainen yritysten verestä (Kim & Mauborgne, 2005, 29).
²⁾ Cirque de Soleil (perustettu 1984) on esimerkki yrityksestä, joka noudatti sinisen meren strategiaa ja muodosti esittävälle taiteelle uuden tuotekonseptin. Uudelleen keksitty sirkus on eräs Cirque de Soleil:n tuotannoista. (Kim & Mauborgne, 2005, 24).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Kim, W. Chan & Mauborgne, Renée. 2005. Sinisen meren strategia (Blue Ocean Strategy – How to Create Uncontested Market Space and Make the Competition Irrelevant (2005)). Suomennos Maarit Tillmann. Jyväskylä: Talentum.