Retorinen kysymys: Mikä ei kuulu joukkoon: Katuälykkyys, latuälykkyys vai satuälykkyys?Katuälykkyyden eräs ilmenemismuoto on tilanteen kehittymisen arviointitaito. Ulkoisten merkkien ja/tai epätavallisena pidetyn käyttäytymisen perusteena uhkaavana koettu henkilö voi sosiaalisessa tilanteen kehittyessä osoittautua vaarattomaksi. (Koskela 2009, 100.)
Väkivallan uhka on todellinen mm. kaupungeissa, joissa syntyperäerottautuminen on voimakasta. Katuälykkyys edellyttää paikallista tuntemusta (maanosa, kulttuuri, valtio, kaupungin koko, syntyperäerottelu, jne.). (Koskela 2009, 102).
Katuälykkyyteen kuuluvat tilan ja tilanteiden haltuunoton rutiinit. Julkisen kaupunkitilan haltuunoton rutiineita oppii käyttämällä kaupunkitilaa ja kohtaamalla väkivaltauhkatilanteita (yleensä ne ovat hieman uhkaavia, mutta eivät johda väkivaltaiseen kuolemaan). (Koskela 2009, 100.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Koskela, Hille. 2009. Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Not Afraid). Tampere: Gaudeamus.
