Ihmisen tärkein valinta on oman itsensä hyväksyminen omaksi itsekseen ja itsekunnioitus (sisäinen eheys). Tämän jälkeen ihminen voi elämässään tekemillään teoilla tuoda julki oman sanomansa, oman olemassaolonsa sisäinen tarkoitus, löytää oman "äänensä". (Buscaglia 1985, 215–216.)
"Me tarvitsemme iloa nyt, emme joskus toiste" (Buscaglian äiti järjestäessään juhla-aterian – "Kurjuuspäivän Illallinen" – aikojen ollessa ankeita teoksesta Buscaglia 1985, 215).Ihminen on annettu itselleen koko fyysisen olemassaolonsa keston ajaksi. Hänen sisäiset ovat hänen tärkeimmät voimansa, ne voivat muuttaa toivottomuuden toivoksi ja surun pienemmäksi suruksi. Ulkoisille voimille (mm. katastrofit, kipu, kuolema ja tuska) ei ihminen voi juuri mitään. (Buscaglia 1985, 209–211.)
"Kuolema kertoo, että elinaika on rajalllinen – eläkää nyt tai sitten ei milloinkaan – se joka ei ole elänyt pelkää kuolemaa" (mukaillen Buscaglia 1985, 223–224).
"Paras tapa rakastaa elämää on rakastaa monia asioita" (Van Gogh teoksesta Buscaglia 1985, 223).
"Elämää voi ymmärtää vain jälkikäteen" (mukaillen Kierkegaard teoksesta Buscaglia 1985, 225).
KIRJALLISET LÄHTEET:
Buscaglia, Leo. 1985. Elä täydesti tätä päivää. Suomentanut Ilkka Malinen. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto.
