torstai 7. tammikuuta 2010

Innovaatio (tuotteistettu keksintö)

Innovaatio (tuotteistettu keksintö) on yhteisön rakenteissa, toiminnassa tai tuotteissa tapahtunut lisäarvoa tuottava uudistus. Innovaatiot jaotellaan mm. palveluissa, sosiaalisissa prosesseissa ja teknologiassa tapahtuneisiin innovaatioihin. Innovaatioissa ratkaisee niiden laatu (markkina-arvo). (Lemola 2009, 7, 9 ja 42.)

"Yrityksen kilpailukyky kuvastuu sen tuloksesta ja uuden liiketoiminnan luomisesta. Suomalaiset yritykset eivät ole globaaleilla markkinoilla niin kilpailukykyisiä kuin tahtovat uskoa" (mukaillen Lemola 2009, 43.)
Innovaatiot jaetaan niiden luonteen mukaan suuriin (perusinnovaatiot) ja muihin innovaatioihin. Muita innovaatioita ovat muutos- ja näennäisinnovaatiot. Näennäisinnovaatio ei tuota lisäarvoa. Innovaation merkittävyyden ja taloudellisen tuloksellisuuden määrittely voi olla vaikeaa. (Lemola 2009, 15–19.)

Asiakaslisäarvoinnovaatio on sinisen meren strategian (Blue Ocean Strategy) mukaan innovaatio, joka esiintyy asiakkaan kokemassa asiakashyödyssä. Asiakaslisäarvoinnovaatio koostuu palveluissa, sosiaalisissa prosesseissa ja teknologiassa tapahtuneisiin innovaatioista. (Kim & Mauborgne, 2005, 33–34 ja 69.)

Häirikköinnovaatio (Disruptive innovation) on perinteisen suuryrityksen haastava innovaatio, joka tuhoaa pitkäkestoisen tavan tuottaa innovaatioita ja voittoa. Häirikköinnovaatiolle on ominaista tehokas liiketoimintamalli ja tuotteen alhainen hinta. (Lemola 2009, 67–69.)
"Häirikköinnovaatio: halpa, helppokäyttöinen, pieni ja helppo käyttää. /../ Linux-käyttöjärjestelmä on eräs häirikköinnovaatio" (Lemola 2009, 70).
Häirikköinnovaatio käy sissisotaa suuryrityksiä vastaan. Suuryrityksen tulisi pyrkiä innovoimaan tuotteiden kehitysuraan epäjatkuvuuksia ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi luoda omia häirikköinnovaatioitaan. (Lemola 2009, 75–76).

Eräs innovaatioita hyödyntävä toimintamalli on köyhien maiden markkinoiden tukeminen BOP-toimenpiteillä (Base tai Bottom of Pyramid). BOP-toimenpiteisiin kuuluu mm. seuraavat asiat (aakkosjärjestyksessä):

  1. hyöty/hintasuhde on riittävän korkea ja laatu riittävän hyvä
  2. jakelulogistiikka tavoittaa käyttäjät
  3. koko tuoteprosessi perustuu resurssien käytön minimointiin
  4. käyttäjät opetetaan hyötymään tuotteiden ominaisuuksista
  5. monikulttuurinen toiminta edellyttää yhteistoimintamallien luomista
  6. toimintaan struktuureissa, jotka eivät ole tasoltaan länsimaiden tasoa
  7. tuotteiden tulee olla virhetilanteista selviytyviä (mm. epävarma sähkönjakelu)
  8. tuotteiden tulee olla helposti mukautettavissa (tuotealusta)
  9. tuote on helposti mukautettavissa eri markkina-alueille ja se ratkaisee ongelman
  10. uusien, aikaisempaa parempien ratkaisujen käyttöönotto. (Lemola 2009, 61–62.)
BOP:n asiakkuuksissa suuri joukko vähäisen ostovoiman omaavia henkilöitä muodostaa riittävän määrän ostovoimaa, jotta toiminta on kannattavaa. Köyhä on laatu- ja merkkitietoinen ja köyhien maiden markkinat tarjoavat mahdollisuuksia, mikäli ei sorruta halpatuoteajatteluun. BOP-markkinointi on nähty kaupallisena keinona heikentää köyhien maiden kilpailukykyä.(Lemola 2009, 62–63 ja 63.)

KATSO MYÖS:
Tarmo Lemola: viittaan vantuulla viittauksiin
Juoksutekniikka: juoksijan ajatusmaailma

KIRJALLISET LÄHTEET:
Kim, W. Chan & Mauborgne, Renée. 2005. Sinisen meren strategia (Blue Ocean Strategy – How to Create Uncontested Market Space and Make the Competition Irrelevant (2005)). Suomennos Maarit Tillmann. Jyväskylä: Talentum.
Lemola, Tarmo. 2009. Innovaation uudet haasteet ja haastajat. Vantaa: WSOYpro.