sunnuntai 3. tammikuuta 2010

Yhteisöllinen aitous

Yhteisöllinen aitous on yhteisön jäsenen kyky luoda itsestään rooli, joka vastaa yhteisön jäsenten keskimääräisiä odotuksia. Oma lahjakkuus, käytös ja ulkonäkö ja muut sosiaalisessa olemisessa ilmitulevat seikat on sopeutettava yhteisön normien mukaiseksi. (Ollila 2008, 68 ja 196.)
"Kaiken kaikkiaan on syytä varoittaa 'omaksi itsekseen' rupeamisesta" (Mukaillen Ollila 2008, 196).

"Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat" (suomalainen sananlasku) (Sinnemäki 1983, 185).

"Ulula cum lupis, cum quibus esse cupis (myöhäislatina: ulvo niiden susien mukana, joiden seurassa haluat olla" (Sinnemäki 1983, 474).
Yhteisöllinen aitous syntyy reaaliaikaisella oman vaikutelman ja yhteisön odottaman vaikutelman välillä. Yksilö ei voi vaikuttaa yhteisön odottaman vaikutelman sisältöön. (Ollila 2008, 193.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ollila, Maija-Riitta. 2008. Lauman valta. Juva: Edita Bookwell.
Sinnemäki, Maunu (toim.) 1983. Lentävien lauseiden sanakirja (2. painos). Keuruu: Otava.