Susilauman rakentaminen

Susilauma on luomakunnan tehokkain tappokone (kun vertailusta puuttuu ihminen ja ihmislauma). Susilauman rakentaminen perustuu strategiseen yhteisiin arvoihin perustuvaan johtamiseen. (Sarasvuo 1996, 233.)

Susilauman voima on sen jäsenten välisen yhteistyön luomassa resurssien käytön tehostumisessa (yhteisön tuottavuus on suurempi kuin yksittäisten susien tuottavuus). Susilauman rakentaminen ja tuloksellisuus edellyttävät mm. seuraavia asioita (aakkosjärjestyksessä):

1. matalan tuottavuuden susi vaihdetaan korkean tuottavaan suteen
2. sudet ovat sisäistäneet yhteisön arvot ja toimivat niiden mukaan
3. sudet ovat sitoutuneet yhteisön tavoitteisiin (asiakkaan kokema laatu)
4. sudet ovat vastuullisia muiden susien selviytymisestä
5. susilauman johtaja johtaa esimerkillään
6. susilauman jäsenten arviointi perustuu heidän tuottavuuteensa
7. susilauman jäsenten tehtävät määräytyvät heidän taitojensa mukaan
8. susilauma pysyy liikkeessä ja lisää suorituskykyään valmentautumisella
9. susilla on yhteisöllinen lauman ulkopuolella sijaitseva tavoite (esim. Sarasvuo)
10. tiedonvaihdanta on ajantasaista ennen päätöksentekoa, ja päätöksen jälkeen se toteutetaan yksimielisesti, mikäli ei ilmene, että päätös on tehty virheellisin perustein. (Sarasvuo 1996, 232–240.)

Epäonnistumista tai onnistumista on turha selitellä. Susilauma puolustaa omaa olemassaoloaan muuttuvassa ja ankarassa toimintaympäristössä. Susilauma säilyy hengissä olemalla emotionaalisesti, fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti voimakkaampi verrattuna muihin susilaumoihin. (Sarasvuo 1996, 236 ja 240.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Sarasvuo, Jari. 1996. Sisäinen sankari (4. painos). Juva: WSOY.