Hiljaistuminen (ei-hälinämieltä) on Zen-harjoitus jossa mielen sallitaan tyhjentyä häiritsevistä ajatuksista. Hiljaistumisen tavoitteena on kokea yhteenkuuluvaisuuden tunne maailmankaikkeuden kanssa (puhtaan kokemuksen tila, paluu tyhjyyteen). Hiljaistumistekniikoita on useita ja jokainen voi tuottaa hiljaistumisen. (Klemola 1989, 207 ja 209 ja Harri Paasio teoksesta Heider, 8.)
Juoksija voi hiljaistua harjoituksessa, jos keho, mieli ja sielu toimivat yhtenä kokonaisuutena, eli juoksija juoksee tietoisena. Myös mm. uinti ja tanssi ovat liikuntalajeja, joissa on mahdollista hiljaistua. Myös spontaani nauru voi tuottaa hiljaistumisen. (Wadud 2002, 92-95.)
Eräs hiljaistumisen muoto on taijinyrkkeily jossa mieli tyhjennetään ajatuksista keskitetään liikkeisiin. Taijinyrkkeilyssä hiljaistuminen tulisi aika ajoin suorittaa myös hiljaa istuen. (Klemola 1989, 24 ja 207.)
Karaten hiljaa istuen tehtävä hiljaistumisharjoitus on nimeltään mokuso (tyhjä mieli). Karaten toinen hiljaistumisharjoitus on kamppailutilanteessa käytettävä mushin (mieli on vapaa huolesta, pelosta, vihasta, ilosta jne.). (Hakkarainen & Koponen 1999, 30-31 ja Jalamo 1999, 145.)
Hiljaistumisen voi kokea olemalla läsnä vallitsevassa hetkessä. Ympäristöä on havainnoitava ilman ennakkoluuloja ja -käsityksiä, jotta näkisi sen, mitä todella tapahtuu. (Heider 1998, 13.)
PS. vertaa Flow-tilaan
KIRJALLISET LÄHTEET:
Hakkarainen, Tuula & Koponen, Matti. 1999. Karateopas Shorinji-ryu karate-do (6. painos). Jyväskylä: Jyväskylän Jigotai ry.
Jalamo, Ilpo. 1986. Karate-jutsu. Heinola: Heinola-kustannus.
Heider, John. 1998. Johtamisen Tao – Uuden aikakauden johtamisstrategioita (The Tao of Leadership 1985). Suomennos Harri Paasio ja Tuija Turpeinen (Chanda). Hämeenlinna: Unio Mystica.
Klemola, Timo. 1989. Taiji – Liikettä hiljaisuudessa – hiljaisuutta liikkeessä. Keuruu: Otava.
Wadud, Swami Deva (toim.) 2002. Meditaatio – ainoa tie vapauteen (2. painos) (Meditation – the First and Last Freedom). Suomentanut Jorma Koskinen. Pieksämäki: Unio Mystica.